Göteborgin hiippakunta
| Göteborgin hiippakunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Uskontokunta | Ruotsin kirkko |
| Piispanistuin | Göteborg |
| Tuomiokirkko | Göteborgin tuomiokirkko |
| Piispa | Susanne Rappmann |
| Perustettu | 1620 |
Göteborgin hiippakunta (ruots. Göteborgs stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta. Maantieteellisesti se koostuu Bohuslänin ja Hallandin maakunnista, eteläisestä ja läntisestä Länsi-Götanmaasta. Se ulottuu Laholmista Strömstadiin. Keskuspaikka on Göteborg.
Kun Göteborgin kaupunki perustettiin, oli alue Skaran hiippakunnan kaukaisimpia alueita. Jotta seudun seurakunnat voitaisiin liittää lähemäksi kaupunkia ja sen viranomaisia, perustettiin 1620 Götebortiin superintenduuri. Sen alue suureni 1658, kun suuri osa Bohusläniä liitettiin Ruotsiin. Vuonna 1665 superintendentin valinnan myötä se korotettiin hiippakunnaksi, joka oli Ruotsin valtakunnan kahdeksas hiippakunta.[1]
Göteborgin ensimmäinen superintendetti oli kaupungin kirkkoherra Johannis Phrygius ja hän joiti virkaa vuosina 1620-1628. Tuomiokapituli aloitti toimintansa 1640-luvulla. Ensimmäinen Göteborgin piispa oli Zacharias Laurentii Klingius (aateloituna Klingenstjerna) 1665–1671[2].
Nykyinen Göteborgin piispa on vuodesta 2018 lähtien Susanne Rappmann.
Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 1 410 846 henkilöä, joista 807 065 eli 57,2 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.[3]
Rovastikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Göteborgin hiippakunnan rovastikunnat (vuonna 2020) [4]
- Göteborgin eteläinen rovastikunta
- Göteborgin pohjoinen rovastikunta
- Ölndalin ja Partillen rovastikunta
- Göta Älvdalenin rovastikunta
- Uddevallan ja Stenungsundin rovastikunta
- Norra Bohuslänin rovastikunta
- Markin ja Kindin rovastikunta
- Kungsbackan rovastikunta
- Varbergin ja Falkenbergin rovastikunta
- Halmstadin ja Laholmin rovastikunta
Göteborgin hiippakunnan piispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Superintendentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1620–1628: Sylvester Johannis Phrygius
- 1629–1647: Andreas Johannis Prytz
- 1647–1664: Ericus Brunnius[1]
Piispat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1665–1671: Zacharias Klingius
- 1671–1678: Laurentius Thoreri Billichius
- 1678–1689: Daniel Larsson Wallerius
- 1701–1702: Georg Wallin vanhempi
- 1689–1701: Johan Carlberg
- 1702–1703: Lars Norrman
- 1703–1710: Olaus Nezelius
- 1711–1725: Johan Poppelman
- 1726–1731: Erik Benzelius nuorempi
- 1731–1744: Jakob Benzelius
- 1745–1760: Georg Wallin nuorempi
- 1760–1780: Erik Lamberg
- 1781–1818: Johan Wingård
- 1818–1839: Carl Fredrik af Wingård
- 1840–1856: Anders Bruhn
- 1856–1888: Gustaf Daniel Björck
- 1888–1929: Edvard Herman Rodhe
- 1929–1948: Carl Block
- 1949–1970: Bo Giertz
- 1970–1991: Bertil Gärtner
- 1991–2003: Lars Eckerda
- 2003–2011: Carl Axel Aurelius
- 2011–2018: Per Eckerdal
- 2018– Susanne Rappmann
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Stiftets historia svenskakyrkan.se. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Fridhiof Dahlby och Lars Åke Lundberg: Nya Kyrkokalendern, s. 193. Verbum förlag AB Stockholm, 1983. ISBN 91-526-0297-4 (ruotsiksi)
- ↑ Medlemsutveckling 2016-2017, per stift samt riket (PDF) Svenska kyrkan. Viitattu 26.12.2018.
- ↑ Församlingar och pastorat svenskakyrkan.se. Arkistoitu 29.10.2020. Viitattu 7.1.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
