Fennicum
| Fennicum | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Seminaarinmäki, Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′13″N 25°43′57″E / 62.236902°N 25.732473°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus |
| Tyylisuunta | Uusrenessanssi |
| Suunnittelija | Konstantin Kiseleff ja Ludvig Isak Lindqvist |
| Valmistumisvuosi | |
| Omistaja | Suomen Yliopistokiinteistöt |
| Käyttäjä | Jyväskylän yliopisto |
 Fennicum |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Fennicum on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin seminaarin miesosastolle. Rakennuksessa on sijainnut miesoppilaiden asuntola, luonnontieteen opetustiloja ja poikamallikoulu (harjoituskoulu).[1]
Rakennusta kutsuttiin 1980-luvulle asti Kilistiikaksi. Nimi tuli rakennuksessa luonnontiedettä opettaneelta lehtori Ludvig "Kili" Kiljanderilta. Rakennuksen toisesta kerroksesta löytyy nykyään Kiljanderin mukaan nimetty luentosali.[1] 1920-luvulla rakennusta laajennettiin. Kuusiosaiseen lisäosaan sijoitettiin luonnonhistorian ja maantien kokoelmat ja poikaharjoituskoulun opetusvälineitä. Lisäosa purettiin 1950-luvulla, kun korkeakoululla tehtiin uudisrakennustöitä. Kilistiikka oli pitkään purku-uhan alla kirjaston laajennuksen vuoksi, mutta 1976 se kunnostettiin seminaarin aikaiseen asuun. Siksi rakennuksen ulkoinen ilme on lähempänä alkuperäistä kuin muut Kiseleffin alueelle suunnittelemat rakennukset, jotka korjattiin 1960-luvulla.[1] Se on myös ainoa alueen vanhoista tiilirakennuksista, joka on sisätiloiltaan lähes alkuperäisen kaltainen.[2]
Pohjakaava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikissa kerroksissa Fennicumin halkaisee kahtia lounais-koillis-suunnassa kulkeva 3 metriä leveä käytävä. Ensimmäisessä kerroksen kaakkoissivulla sijaitsi portaikko, laboratorio ja konferenssihuone, johon kuului pieni eteinen ja kaksi kolmen hengen internaattihuonetta. Luoteissivulla oli kahden kolmen hengen internaattihuoneen lisäksi myös siivoojan huone ja poikien käsityösali. Toisen kerroksen kaakkoissivulla sijaitsi portaikko ja normaalikoulun luokat III, IV ja V. Luoteissivulla olivat normaalikoulun luokkahuoneet VI, II ja I, jossa pidettiin myös aamuhartaudet ja voimistelutunnit. Alkuperäisessä suunnitelmassa kolmannessa kerroksessa sijaitsi kaakkoissivulla kaksi internaattihuonetta ja muut tilat oli varattu luonnontiedon opetustiloiksi ja opetusvälineiden säilytykseen. Luoteissivulla oli neljä internaattihuonetta.[2]
Pintamateriaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen sisäkatoissa on käytetty leveää helmiponttilautaa ja kattolistat ovat voimakkaasti profiloituja. Alun perin vernissatut katto ja listat ovat nyt vaalean harmaita. Seinällä kulkee 127 sentin korkeudella tumman ruskeaksi maalattu 7 senttiä leveä lista. Alun perin sen alle jäävä osa oli tarkoitus maalata marmorijäljitelmäksi, mutta nyt se on keskiruskea. Seinien yläosaan oli piirretty "nurkkakoristein varustettu kasetti", mutta nyt seinä on vaalean ruskea listan alla kulkevaa sinistä laitaa lukuun ottamatta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kampusopas : arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla, s. 16. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2016. ISBN 978-951-39-6526-6
- ↑ a b c Eero Sovelius-Sovio: Jyväskylän yliopiston kampusalueen vanhat rakennukset 1996. Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos. Viitattu 11.2.2017.
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Taustalla normaalikoulu ja Fennicum. Oikeassa reunassa on P-rakennus. Kuvan edusta liikuntatieteen rakennuksen sisäänkäynnin kaksi valkoista pylvästä ja lumen peitossa oleva maa. -
Oikealla nykyinen F-rakennus eli kilistiikka, vasemmalla S-rakennus.