Eusebios Nikomedeialainen

Eusebios Nikomedeialainen (m.kreik. Εὐσέβιος ὁ Νικομηδεύς, Eusebios ho Nikomēdeus, kuollut n. 342) oli merkittävä 300-luvun kristillisen kirkon piispa ja yksi areiolaisuuden johtavia kannattajia. Areiolaisuuden tärkein opinkappale oli, ettei Kristus ollut samaa olemusta kuin Jumala.

Opiskellessaan teologiaa Antiokiassa Eusebios on saattanut tavata Areioksen, aleksandrialaisen papin ja areiolaisuuden perustajan. Eusebiuksesta tuli sittemmin Berytoksen piispa ja noin vuonna 318 Nikomedeian piispa. Elokuussa vuonna 323 Areios lähetti Eusebiukselle kirjeen, jossa pyysi apua, koska piispa Aleksanteri oli ryhtynyt tutkimaan, poikkesivatko Areioksen opetukset kirkon virallisesta kannasta. Eusebios vetosi muihin piispoihin, jotta nämä tukisivat Areiosta. Saman vuoden syyskuussa synodi tuomitsi Areioksen Aleksandriassa. Eusebios tarjosi Areiokselle turvapaikan ja järjesti lokakuussa 323 Bithynian synodin, joka kumosi Areioksen pannaan asettamisen.

Eusebios ei suostunut tunnustamaan, että Kristus oli samaa olemusta (homoousion) Isän kanssa. Sen vuoksi hän johti homousiaanien vastustajia Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa. Kun kirkolliskokous oli lopulta hyväksynyt areiolaisten ehdot, Eusebios suostui allekirjoittamaan kokouksessa sovitun, kirkkoa sitovan uskontunnustuksen. Hän kieltäytyi kuitenkin allekirjoittamasta Areiosta vastaan suunnatun oppituomion eli anateeman. Eusebios kieltäytyi, koska hänen mielestään Areios ei todellisuudessa opettanut sitä, mistä häntä anateemassa syytettiin. Kirkolliskokouksen jälkeen keisari Konstantinus Suuri karkotti Eusebiuksen Galliaan, jossa hän asui, kunnes vuonna 328 teki julkisen uskontunnustuksen.

Eusebios oli läheinen keisarin sisaren Constantian kanssa, ja saattoi siten vaikuttaa Konstantinuksen myöhempien vuosien sallivampaan suhtautumiseen areiolaisia kohtaan. Myös Konstantinuksen poika ja seuraaja Konstantinus II suosi Eusebiosta ja kannatti areiolaisuutta. Eusebios nimitettiin Konstantinopolin piispaksi vuonna 339. Eusebios johti Antiokian synodia vuonna 341. Synodissa omaksuttiin versio uskontunnustuksesta, jossa lauseke Kristuksen ja Isän samasta olemuksesta jätettiin pois. Pian tämän jälkeen Eusebios kuoli.