Etelä-Afrikan provinssit
Etelä-Afrikan provinssit ovat maan hallintojärjestelmän osa. Etelä-Afrikka on jaettu yhdeksään provinssiin, joista jokaisella on oma aluehallinto, jossa lakiasäätävää valtaa käyttää parlamentti ja toimeenpanovalta on toimeenpanevalla neuvostolla ja provinssin päämiehellä. Provinssien parlamenttien koko vaihtelee 30:stä 50:een henkeen ja jäsenet valitaan viisivuotiskausiksi. Provinssin päämiehen toimikaudet on rajattu kahteen. Päämies nimittää toimeenpanevan neuvoston jäsenet, jotka toimivat provinssin hallituksena.[1]
Provinssit ovat edustettuna myös maan parlamentin toisessa kamarissa, jota kutsutaan Provinssien neuvostoksi (engl. National Council of Provinces). Se koostuu 54 pysyvästä jäsenestä ja 34 erityisdelegaatista. Jokainen maan provinssi lähettää neuvostoon kymmenen edustajaa, joista kuusi on pysyviä jäseniä ja neljä erityisdelegaatteja, joita johtaa provinssin päämies tai päämiehen nimittämä provinssin lakiasäätävän neuvoston jäsen. Neuvoston työskentelyyn saavat osallistua myös paikallishallinnon edustajat. He eivät kuitenkaan saa äänestää.[2]
Ennen vuotta 1994 Etelä-Afrikassa oli Etelä-Afrikan unionin mukaiset neljä provinssia: entisten buuritasavaltojen alueista muodostetut Transvaalin provinssi ja Oranjen vapaavaltion provinssi sekä vanhoista brittien siirtokunnista muodostetut Natalin provinssi ja Kapmaan provinssi. Suurapartheid-politiikan perusteella maahan perustettiin lisäksi kymmenen mustien "kotimaata" eli bantustania.[1]
Apartheidin jälkeen bantustanit liitettiin takaisin Etelä-Afrikkaan ja maa jaettiin yhdeksään uuteen provinssiin: Itä-Kap, Vapaavaltio, Gauteng, KwaZulu-Natal, Limpopo, Mpumalanga, Pohjois-Kap, Luoteismaakunta ja Länsi-Kap. Provinssit ovat kooltaan hyvin erilaisia. Pienin, mutta runsasväkinen Gauteng on pinta-alaltaan vain noin 17 000 km² ja suurin, kuiva sekä harvaan asuttu Pohjois-Kap on noin 362 000 km². Pinta-alaltaan kolmanneksi pienin provinssi KwaZulu-Natal on väestöltään suurin ja Gautengissa asuu toiseksi eniten väkeä.[1] Provinssit eroavat myös kielellisesti. Itä-Kapin väestöstä 80 % puhuu xhosaa ja KwaZulussa sama osuus puhuu zulua. Afrikaans on puhutuin kieli Kapkaupungissa ja sen ympäristössä.[1]
| Provinssi | Aikaisemmat provinssit ja bantustanit | Pääkaupunki | pinta-ala (km²) | väkiluku (2001) |
|---|---|---|---|---|
| Itä-Kap | Kapmaa, Transkei, Ciskei | Bhisho | 169 580 | 6 436 761 |
| Vapaavaltio | Oranjen vapaavaltio, QwaQwa | Bloemfontein | 129 480 | 2 706 776 |
| Gauteng | Transvaal | Johannesburg | 17 010 | 8 837 172 |
| KwaZulu-Natal | Natal, KwaZulu | Pietermaritzburg | 92 100 | 9 426 018 |
| Limpopo | Transvaal, Venda, Lebowa, Gazankulu | Polokwane | 123 900 | 5 273 637 |
| Mpumalanga | Transvaal, KwaNdebele, KaNgwane, Bophuthatswana, Lebowa | Nelspruit | 79 490 | 3 122 994 |
| Pohjois-Kap | Kapmaa | Kimberley | 361 830 | 822 726 |
| Luoteismaakunta | Transvaal, Kapmaa, Bophuthatswana | Mafikeng | 116 320 | 3 669 349 |
| Länsi-Kap | Kapmaa | Kapkaupunki | 129 370 | 4 524 335 |
| Yhteensä | 1 219 080 | 44 819 768 | ||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d The nine provinces of South Africa International Marketing Council of South Africa. Arkistoitu 10.7.2007. Viitattu 15.8. 2007. (englanniksi)
- ↑ Government in South Africa International Marketing Council of South Africa. Arkistoitu 8.7.2007. Viitattu 15.8.2007. (englanniksi)