Esko Linnavalli
Esko Elias Linnavalli (4. syyskuuta 1941 Turku – 21. joulukuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen muusikko ja orkesterinjohtaja. Linnavalli oli alun perin jazzpianisti mutta alkoi sen ohella toimia 1960-luvun puolessa välissä Scandia-yhtiön sovittajana ja orkesterinjohtajana. 1970-luvulla hän jatkoi RCA-levymerkin tuotantopäällikkönä. Linnavalli toimi jo 1960-luvulla Radion tanssiorkesterin kapellimestarina. Hänet valittiin vuonna 1975 perustetun Uuden Musiikin Orkesterin johtajaksi. Yhtyeen taiteellisena johtajana hän toimi kuolemaansa asti.[1] Lisäksi Linnavalli sävelsi orkesteriteoksia ja iskelmiä (Kun kello käy) sekä elokuva- ja televisiomusiikkia.[2]
Muun muassa monet Dannyn, Kirkan ja Tapani Kansan 1960- ja 1970-luvun kappaleista ovat Linnavallin sovittamia.[3]
Suomen Big Band -yhdistys, Imatra Big Band Festival ja UMO Jazz Orchestra järjestivät ensimmäisen Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailun Imatra Big Band -festivaaleilla kesällä 2005.lähde?
Suomen Jazzliitto myönsi Linnavallille vuoden 1990 Yrjö-palkinnon.[4]
Linnavalli kuoli vaikeaan sairauteen 50-vuotiaana Helsingissä.[5] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[6][7]
Diskografiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Linnavallin joulusoitto (RCA, 1972)
- Esko Linnavalli sextet: Finnish Design (RCA, 1972)
- On the Rocks (RCA, 1972)
- Soitellaan! 1 (RCA, 1973)
- Soitellaan! 2 (RCA, 1973)
- Esko Linnavalli & New Music Orchestra: A Good Time Was Had by All (Finnlevy, 1975)
- Day Is Over (Scandia, 1975)
Sävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Äl’ yli päästä perhanaa (1968), elokuvamusiikki
- Pohjantähteet (1971), elokuvamusiikki
- Three Movements (1973), jazzsolisteille ja sinfoniaorkesterille
- Paquite and Wayne (1974), jazzsolisteille ja sinfoniaorkesterille
- Talkin’ with Mr. Jazz (1976), jazzorkesterille
- Eclipse (1976), jazzorkestarille
- Peter and the Blues (1977), jazzsolisteille ja sinfoniaorkesterille Kai Niemisen tekstiin[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kapellimestari Esko Linnavalli. Ammattiylpeä muusikko, jolle Umo oli elämäntyö. Helsingin Sanomat, 22.12.1991. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ a b Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 81. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9
- ↑ Esko Linnavallin sovitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- ↑ Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.
- ↑ Esko Linnavalli - Muistot Helsingin Sanomat. 21.12.1991. Viitattu 21.5.2023.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Esko Elias Linnavalli) Hautahaku.fi. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Pekka Vauhkonen: Esko Linnavallin viimeinen leposija VLS - Viimeiset leposijat. 7.5.2019. Viitattu 21.5.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esko Linnavalli Elonetissä.
- Esko Linnavalli Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Linnavalli, Esko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
