Enostone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enostone kustantaja
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1999
Puheenjohtaja Kalle Niinikangas
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Kotisivu enostone.fi
Enostonen logo.

Enostone on suomalainen kirjankustantamo. Enostonen toimitilat sijaitsevat Tekstin talossa[1]. Se oli alkujaan erikoistunut runouteen ja tilausjulkaisuihin.[2] Yhtiön perustivat Vesa Niinikangas ja Matti Särkkä Turussa 1999. Yhtiön kustantaja on vuodesta 2015 alkaen ollut Kalle Niinikangas. Enostone kustantaa vuosittain noin 20 kirjaa. Kustantamo on viime vuosina julkaissut enenevissä määrin myös lastenkirjallisuutta.[3] Enostonen tunnettuja kirjoja ovat vuonna 2020 kirjallisuuden nobelin voittaneen runoilija Louise Glückin teosten suomennokset.[4]

Palkinnot ja ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ville Hytösen kirjoittama ja Pete Revonkorven kuvittama Pikku-Matelin laulu oli Arvid Lydecken -ehdokkaana 2020.[5]
  • Satu Heinolan kirjoittama ja Mira Malliuksen kuvittama Mirkka ja meri oli Lasten Lukuvarkaus 2020 -finalistina.[6]
  • Juha Raution novellikokoelma Sunnuntain rajat oli Savonia-finalisti vuonna 2021.[7]
  • Ville Hytösen kirjoittama ja Pete Revonkorven kuvittama Tyttö nimeltä Margariini oli Kodiksamia-ehdokas 2021.lähde?
  • Niklas Salmen runokokoelma Ihon siniset joet juoksevat keltaiseen metsään oli Tiiliskivi-finalisti 2022.lähde?
  • Pelle Romantiquen kirjoittama ja Lotta Nevanperän kuvittama runokokoelma Konerunoja oli Tanssiva Karhu-finalisti 2022.lähde?
  • Markku Kaskelan runokokoelma Mekaniikka oli Einari Vuorela -runopalkintoehdokas 2023.lähde?
  • Virpi Alasen runokokoelma Kunnes luut iloiset oli Nihil Interitin runouspalkintoehdokas 2023.lähde?
  • Riikka P. Pulkkisen kääntämä ja Riikka P. Pulkkkisen yhdessä Athiná Róssoglun kanssa toimittama Aurinkokello - Nykykreikkalaisen runouden antologia oli Kääntäjäkarhu-ehdokkaana 2023.
  • Ville Hytösen runokokoelma Vaivanaika ja Esa Mäkijärven runokokoelma Mantra olivat ehdolla Kalevi Saxellin muistopalkinnon saajiksi 2023.
  • Riina Katajavuoren kirjoittama ja Jani Ikosen kuvittama Einarin elokuu oli sekä Runeberg Junior että Arvid Lydecken -ehdokas vuonna 2024.
  • Topias Haikalan romaani Varjokäärme, mestaripunoja voitti vuoden 2024 Tuikku -palkinnon, jonka jakaa Espoon kirjailijat. [8]
  • Lasse Hauerwaas palkittiin Tommy Tabermann -palkinnolla vuonna 2024[9]
  • Eveliina Talvitien kirjoittama ja Jani Ikosen kuvittama Ai niin, minä olen muuten Lee voitti vuoden 2024 Punni-palkinnon[10]

Kustantamon julkaisemia kirjailijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun kirjamessut 2017 jossa Enostonen osasto.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tekstin talossa on nyt 20 jäsentä | Tekstin Talo www.tekstintalo.fi. Viitattu 5.4.2024.
  2. ↑ Oy Enostone ltd enostone.fi. Viitattu 5.1.2008.
  3. ↑ Onnea 25-vuotiaalle Enostonelle! kirjamaa.fi. Viitattu 19.4.2024.
  4. ↑ Kirjallisuus | Vanhan hirsitalon isännälle soitettiin, ja hän ei ollut uskoa kuulemaansa: Kalle Niinikankaan keittiöstään käsin kustantama kirja oli voittanut Nobelin Helsingin Sanomat. 27.6.2021. Viitattu 19.4.2024.
  5. ↑ Arvid Lydecken -ehdokkaat 2020 kirjasampo.fi. Viitattu 25.6.2021.
  6. ↑ Lasten LukuVarkaus -finaalikirjat 2020 kirjasampo.fi. Viitattu 25.6.2021.
  7. ↑ Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat julki - kuusi teosta kilpailee 12 000 euron palkinnosta Kuopion kaupunki. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 25.6.2021.
  8. ↑ Anneli Tuominen-Halomo: Kaikki hyvät kirjat eivät tavoita lukijoita – Espoon kirjailijat keksivät avuksi Tuikku-palkinnon Länsiväylä. 22.2.2024. Viitattu 2.4.2024.
  9. ↑ Kirjallisuus | Kolmannen Tommy Tabermann -palkinnon sai runoilija Lasse Hauerwaas Helsingin Sanomat. 19.3.2024. Viitattu 9.4.2024.
  10. ↑ Määritä nimeke! Satakunnan kansa. 3.5.2024. Viitattu 2.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Enostone&oldid=22744060”