Ekhidna
| Ekhidna | |
|---|---|
 |
|
| Ominaisuudet | |
| Tuntomerkit | Lumoavan kaunis nainen, jolla käärmeen alaruumis |
| Esiintyminen | Muinainen kreikka |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
Antiikin Kreikan tarustot |
| Suhteet | |
| Vanhemmat |
Forkys Keto |
| Puoliso(t) | Tyfon |
| Lapset |
Orthos Kerberos Lernan Hydra Nemean leijona Khimaira Sfinksi |
Ekhidna (m.kreik. Έχιδνα, "ekhis" ja tarkoittaa "naaraskyytä"), jota kutsuttiin myös kaikkien hirviöiden äidiksi, oli kaikkein vanhimmassa kreikkalaisessa mytologiassa esiintynyt hirviö, joka oli vyötäröstä ylöspäin nainen, mutta siitä alaspäin käärme. Hesiodos kuvailee hänen olleen puoliksi nymfi, jolla on kauniit kasvot ja kiiluvat silmät, ja puoliksi valtava, kauhistuttava käärme.[1] Hän oli Forkyksen ja Keton tytär.
Hänen miehensä oli titaani Gaian ja Tartaroksen poika Tyfon, ja heistä polveutui useita muita hirviöitä, kuten Orthos, Kerberos, Khimaira, Lernan hydra ja Nemean leijona.[1] Myös Ladon, hesperidien puutarhaa vartioinut lohikäärme, mainitaan useimmissa lähteissä hänen lapsekseen.[2]
Ekhidnan surmasi sen nukkuessa Argos, satasilmäinen jättiläinen[3]. Tosin varhaisissa tarinoissa Ekhidna rinnastetaan samaksi käärmeeksi, joka oli asetettu Delfoin oraakkelin vartijaksi, kunnes Apollon surmasi sen nuolillaan ottaen pyhäkön haltuunsa[4].
Populaarikulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ekhidna esiintyi 90-luvulla televisiosarjassa Hercules, jossa hänet kuvattiin liskomaisena hirviönä, jolla oli useita lonkeroita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hesiodos: Jumalten synty 306–332 (engl. käännös)
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 2.5.11 (engl. käännös)
- ↑ Apollodoros, Kirjasto 2.1.2 (engl. käännös)
- ↑ Homeros, Hymni Apollonille iii.340–361 (engl. käännös)