Ebba Haslund
| Ebba Haslund | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1917 Seattle, Washington, Yhdysvallat |
| Kuollut | 10. elokuuta 2009 (91 vuotta) Oslo, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Esikoisteos | Også vi, 1945 |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ebba Margareta Haslund (12. elokuuta 1917 Seattle, Washington, Yhdysvallat – 10. elokuuta 2009 Oslo, Norja) oli norjalainen kirjailija ja kriitikko. Hän toimi erityisesti naisten aseman edistämiseksi ja oli aktiivinen kirjailijajärjestöissä.[1]
Haslundin isä oli Yhdysvaltain kansalaisuuden saanut norjalainen, äiti oli ruotsalainen. Hän oli perheen ainoa lapsi. Hän asui lapsena paljon ulkomailla, ja koulunkäynti oli pätkittäistä. Suoritettuaan examen artium -tutkinnon 1935 hän opiskeli Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Hän valmistui 1941 maisteriksi Oslon yliopistosta opinnäytteellä, jossa hän käsitteli Rainer Maria Rilken teosta Die Aufzeichnungen des Malte Laurids Brigge.
Haslund oli yhteiskuntakriitikko, jonka painopiste oli naisten asema.[2] Hän oli poliittisesti ajoittain vasemmalle kallistuva porvari ja istui jonkin aikaa Høyren Stortinget-edustajana. Haslundin sota-aiheinen esikoisteos Også vi ilmestyi 1945. Hän julkaisi useita teoksia, ennen kuin varsinainen läpimurto tapahtui 1951 teoksen Middag hos Molla ansiosta. Samoin oli menestys 1954 ilmestynyt Elokuussa (Krise i august), joka on ainoa hänen suomennettu teoksensa. Se on avioliittokuvaus, jota markkinoitiin naisen marttyyriaseman kuvauksena, mitä hän ihmetteli ja otti esille myöhemmän painoksen alkusanoissa 1982. Hän hämmästyi myös kriitikoiden käsitystä siitä, että kirjassa olisi onnellinen loppu, sillä onnellinen se oli ainoastaan miehen kannalta.[1]
Romaanien lisäksi Haslund kirjoitti novellikokoelmia, lasten- ja nuortenkirjoja, esseekokoelmia sekä kolme muistelmateosta. Lisäksi hän kirjoitti näytelmiä ja kuunnelmia niin lapsille kuin aikuisillekin. Hän sai 1956 palkinnon lastenkuunnelmasta Kjære Nils.[1]
Haslund toimi Aftenpostenin kirjallisuusarvostelijana 1970–1990. Aktiivisena järjestöihmisenä hän oli Ungdomslitteraturens forfatterlagin puheenjohtaja 1965–1970 ja Den Norske Forfatterforeningin puheenjohtaja 1971–1975.[1] Hän oli aikakauskirja Ordetin päätoimittaja 1966–1968.[2]
Haslund oli vuodesta 1940 naimisissa johtaja Sverre Fjeld Halvorsenin (1910–2005) kanssa.[1]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elokuussa (Krise i august), suom. Kyllikki Villa. Otava, 1956
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- palkinto lastenkirjasta Kjære Nils 1956
- Kultur- og kirkedepartementets pris for barne- og ungdomslitteratur teoksestaan Barskinger på Brånåsen 1960
- Bokhandlerprisen teoksesta Det trange hjerte 1966
- Riksmålsprisen teoksesta Syndebukkens krets 1968
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Toril Brekke, Ebba Haslund, Norsk biografisk leksikon 13.7.2009, viitattu 6.1.2018
- ↑ a b Ebba Haslund, Store norske leksikon, viitattu 6.1.2018
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ebba Haslund Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
