Desipramiini
| |
Desipramiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 3-(5,6-dihydrobentso[b][1]bentsatsepin-11-yyli)-N-metyylipropan-1-amiini | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N06 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C18H22N2 |
| Moolimassa | 266,381 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 73-92% |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 15-24 h |
| Ekskreetio | Virtsan mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Desipramiini eli desimipramiini (Pertofran) on trisyklinen masennuslääke. Se on eräs imipramiinin johdos ja samalla myöskin sen metaboliitti eli ihmisen aineenvaihdunnasta johtuva hajoamisen tulos. Koska desipramiinilla todettiin antidepressiivistä hoitovaikutusta, niin se otettiin käyttöön masennuslääkkeenä. Desipramiinin toinen nimi on desmetyylipramiini taikka desmetyylimipramiini, ja tämä lääkeaine kuuluu niin kutsutuihin, trisyklisiin masennuslääkkeisiin sekä dibentsatsepiineihin.[1] Sveitsiläinen J. R. Geigy -niminen lääkealan yritys patentoi tämän aineen vuonna 1962. Desipramiini ei enää ole aktiivisesti hoitokäytössä, ainakaan Suomessa.
Lääkkeen käyttöindikaatiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Desipramiinia on käytetty oireen mukaiseen masennuksen hoitoon, sitä pidettiin imipramiinia lievempänä sivuvaikutuksiltaan. Lääkkeen vaikutusprofiilia on kuvailtu suuresti nortriptyliiniä muistuttavana,[2] nortriptyliini on edelleen aktiivissa hoitokäytössä vielä 2010-luvulla, muttei kovin yleisenä. Desipramiini omasi stimulanttista vaikutusta, joten sitä saatettiin suositella etenkin estyneisyydestä kärsiville masennuspotilaille.[2] Edelleen tätä lääkettä saatettiin käyttää stimulanttina, joissakin psykoottisissa ja skitsofreniaan kuuluvissa erityistapauksissa.[3] Lääkeaineen hyötynäkökohtina mainittiin omana käyttökautenaan, ainakin huomattavan nopea vaikuttavuus (noin 2-3 pv lääkityksen aloituksesta). Yleensä masennuslääkkeet vaikuttavat useiden päivien, ja jopa viikkojen viiveellä.[4]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän lääkeaineen aiheuttamat, mahdolliset haittavaikutukset, olivat lähinnä luonteeltaan antikolinergisiä. Tämä sama päti moneen muuhunkin TCA-ryhmään kuuluvaan lääkeaineeseen. Desipramiinille erityisesti tunnusomaista oli se, että iltaisin otettu lääkeannos saattoi heikentää yöunta.[4]
Vasta-aiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Desipramiiniin liittyvät vasta-aiheet olivat samanlaiset kuin imipramiinilla (raskaus, epilepsia, glaukooma, eturauhasen liikakasvu, virtsaumpi). Saman aikaista MAO:n estäjillä tehtyä lääkitystä ei saanut olla, mistä olisi aiheutunut serotoniinisyndrooman vaara. Serotoniinioireyhtymä saattaa johtaa kuolemaan.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö. SHKS/Wsoy, Helsinki, 1977. ISBN 951-0-06936-1. (s. 181-182)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Human Metabolome Database (HMDB): Desipramine (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Desipramine (englanniksi)
- ChemBlink: Desipramine (englanniksi)
Valikoivat takaisinoton estäjät ja/tai reseptorimodulaattorit
| |
|---|---|
| SNRI:t | |
| NRI:t | |
| SARI:t | |
| SMS:t | |
| Muut | |
Ei-selektiiviset
|
|
|---|---|
MAOA-selektiiviset
|
|
MAOB-selektiiviset
|
|
‡ markkinoilta poistettu lääke, † kokeellinen lääke,* ei myynnissä Suomessa