De se

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

De se (lat. itsestä) on filosofinen termi, joka tarkoittaa uskomusta tulkittuna niin, että se koskee henkilöä itseään. Toisin sanoen, uskomus on de se -uskomus, jos sen katsotaan kohdistuvan jonkun sellaisen proposition totuuteen, joka liittyy uskomuksen omaavaan henkilöön itseensä. Tulkinta eroaa tällöin tietyllä tavalla de dicto ja de re -tulkinnoista. David Kellogg Lewisin mukaan de se sisällyttää de dicton, mutta ei toisin päin.[1]

Esimerkiksi lause

1a. Pekka uskoo, että hänen housunsa ovat tulessa.

on epämääräinen, ja voidaan tulkita kahdella tavalla:[2]

1b. Pekka sanoo itselleen: ”Hänen housunsa ovat tulessa”. (de re)
1c. Pekka sanoo itselleen: ”Minun housuni ovat tulessa”. (de se)

Lause 1b koskee siis jotain toista henkilöä, lause 1c Pekkaa itseään.

  1. Lewis, David: ”Attitudes De Dicto and De Se”, Philosophical Papers Volume I, s. 133–161(29). Oxford Scholarship Online Monographs, 1983.
  2. Sauerland, Uli: Correlates of the de re and de se Distinction (PDF) The Variables Project, Tubingen University. Workshop on Bound Pronouns, USC, May 3, 2001. Arkistoitu 13.9.2004. Viitattu 21.1.2008.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]