Culfa
| Culfa Julfa |
|
|---|---|
 |
|
  Culfa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Azerbaidžan |
| Autonominen tasavalta | Nahitševan |
| Piirikunta | Culfa |
| Väkiluku (2020) | 13 500 |
Culfa eli historiallinen Julfa (arm. Ջուղա, Jolgha) on kaupunki Culfan piirikunnassa Azerbaidžaniin kuuluvassa Nahitševanin autonomisessa tasavallassa.
Kaupunki sijaitsee Araksjoen varrella Iranin rajalla. Kaupungin aikanaan silkkikaupasta tunnettu historiallinen armenialainen väestö siirrettiin pääosin Iraniin 1600-luvulla.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Culfa sijaitsee Araksjoen pohjoisrannalla Nahitševanin kaupungin eteläpuolella. Culfan pohjoispuolella kohoaa vuoria. Araksjoen eteläpuolella on Iran.[1] Ympäröivä seutu on osa kaakkoon leviävää tuliperäistä vyöhykettä. Alue karua ja kivikkoista.[2]
Historiasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Culfan eli historiallisen Julfan vaiheista ennen 1500-lukua tiedetään vain hyvin vähän. Sen asukkaita olivat armenialaiset, jotka tunnettiin silkkikauppiaina. Julfan merkitys kasvoi historiallisen Armenian jouduttua muslimien käsiin. Monet armenialaiset pakenivat turvallisemmiksi koetuille alueille ja osa asettui kauppareittien varrelle. Julfa houkutteli paikalle monia armenialaisia kauppiaita, koska se sijaitsi hyvällä reitillä kohti Jerevania, Erzurumia ja Tbilisiä. Silkkiä saatiin puolestaan läheisiltä Karabahin, Širvanin, Gilanin ja Mazandaranin alueilta. Raakasilkkiä myytiin etenkin kohti Eurooppaa. Vuonna 1600 Julfassa vieraillut englantilainen John Cartwright arvioi sen asukasluvun olleen noin 10 000 ja kaupungin käsittäneen 2 000 rakennusta.[1]
Julfa säästyi aluksi Persian safavidien ja osmanien välisiltä tuhoisilta sodilta, joihin usein liittyi poltetun maan taktiikka. Ei ole täysin vaarmaa, sattuiko kaupunki olemaan yksinkertaisesti taistelujen selustassa, vai olivatko sen asukkaat vain tarpeeksi rikkaita maksamaan heidät hävitykseltä säästäneitä lunnaita vihollisarmeijoille. Vuosina 1589–1590 šaahi Abbas I teki sotaretken osmaneja vastaan. Hän valtasi aikaisemmin menettämänsä Tabrizin ja Nahitševanin viipyen jonkin aikaa joukkoineen Julfassa. Vuonna 1604 hän hyökkäsi edelleen kohti Karsia, mutta joutui vetäytymään osmanien vastahyökkäyksen alettua. Abbas käytti jälleen poltetun maan taktiikkaa, mikä tällä kertaa koski myös Julfaa. Koko kylä tuhottiin ja sen asukkaat pakkosiirrettiin Araksjoen yli Iraniin. Monet Julfan armenialaiset päätyivät Isfahaniin, jossa armenialainen kaupunginosa tuli tunnetuksi nimellä Uusi-Julfa.[1]
Muutamia armenialaisia palasi Julfaan myöhemmin 1600-luvulla.[2] Vanhasta Julfasta jäi jäljelle sen historiallinen hautausmaa. Venäjä rakennutti rautatien Tabriziin Julfan kautta jonkin aikaaennen ensimmäistä maailmansotaa. Neuvostoliiton kaudella siitä tuli raja-asema Iranin kanssa.[2] Azerbaidžanin asevoimat muuttivat historiallisen armenialaisen hautausmaan ampuma-alueeksi vuosien 1998 ja 2002 välillä. Hautuasmaa tuhottiin kokonaan vuoteen 2005 mennessä.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Azerbaidžanin tilastokeskuksen mukaan Culfan asukasluku oli vuoden 2020 alussa noin 13 500.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Vazken S. Ghougassian: JULFA i. SAFAVID PERIOD Encyclopaedia Iranica. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopeaedia of Islam - New Edition, s. 274-275. (Volume XII - Supplement) Koninklijke Brill, Leiden, 2004. ISBN 9004139745 (englanniksi)
- ↑ Population by sex, towns and regions, urban settlements at the beginning of the 2020 (xls) stat.gov.az. The State Statistical Committee of the Republic of Azerbaijan. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)