Crespi d’Adda
Crespi d’Adda | |
---|---|
Maailmanperintökohde | |
Sijainti |
Capriate San Gervasio, Italia |
Tyyppi | kulttuurikohde |
Kriteerit | IV, V |
Tunnusnumero | 730 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1995 |
Crespi d’Adda |
Crespi d’Adda on 1800-luvulta peräisin oleva teollisuuskylä Italiassa Capriate San Gervasion kunnassa Addajoen vasemmalla rannalla joen itäpuolella. Tekstiilitehtailija Cristoforo Benigno Crespi perusti tekstiilitehtaan ja asutuksia sen työntekijöille vuonna 1875 hankkimallaan maa-alueelle. Hänen poikansa Silvio Crespi muokkasi sen nykyiseen asuunsa, kun hän muutti työläisten asunnot yhden perheen kotitaloiksi. Crespit omistivat kylän 1930-luvulle saakka mutta joutuivat myymään sen laman takia. Tämän jälkeen Crespi d’Addalla on ollut useita omistajia, ja työläisten asunnot on myyty yksityisille. Itse tehdas lopetti toimintansa 2003.
Crespi d’Adda on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon esimerkkinä yritysten omistuksessa olleista teollisuuskylistä. Se suunniteltiin aikoinaan selvien geometristen sääntöjen mukaan, ja työntekijöiden 50 asuntoa on sijoitettu tarkasti kolmeen riviin. Päätien toisella puolella on tehdasrakennus, ja alueella on lisäksi Crespien keskiaikaista linnaa muistuttava talo, kirkko ja hautausmaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Busto Arsiziosta kotoisin ollut tekstiilitehtailija Cristoforo Benigno Crespi osti vuonna 1875 neliökilometrin laajuisen alueen Brembo- ja Addajokien välisestä laaksosta. Hänen tarkoituksenaan oli perustaa puuvillatehdas Addan varrelle. Crespi päätti rakentaa työntekijöille kolmikerroksisia usean perheen asuttavia taloja, jotka rakennettiin vuoden 1878 alussa.[2] Tehdas käynnistyi 25. heinäkuuta 1878, jolloin siellä oli 10 000 kehruukonetta.[3]
Perustajan poika Silvio Crespi muutti tehdaskylää saatuaan yrityksen omistukseensa vuonna 1889. Nuorempi Crespi suosi puutarhallisia yhden perheen taloja, joiden rakennuttamisen hän aloitti 1892.[2] Silvio Crespi valitsi uuden talomallin saatuaan kokemuksia Ranskasta, Saksasta ja erityisesti Englannista, missä hän havaitsi työntekijöiden rauhattomuuden tiivisti asutuissa kerrostaloissa. Hän koki, että nykyaikaisen yrittäjän oli huolehdittava työntekijöidensä elinoloista. Crespi pyrki samalla voittoihin, sillä hän uskoi, että rauhallinen ja elinoloihinsa tyytyväinen työntekijä olisi tuottoisampi kuin rauhaton työntekijä.[3] Uusien asuntojen lisäksi Crespi muokkasi kylää muutenkin, sillä hän rakennutti vesivoimalan tuomaan ilmaista sähköä työntekijöille, julkisia käymälöitä ja pesutiloja, klinikan, koulun, pienen teatterin, urheilukeskuksen ja talon sekä paikalliselle papille että lääkärille.[2]
Crespin suku omisti Crespi d’Addan kylän ja tehtaan 1930-luvulla saakka, ja siellä valmistettiin lankaa ja puuvillakudosta erilaisiin tekstiileihin. Tehdas kuitenkin kärsi monen muun italialaisen teollisuusyrityksen tavoin fasismin ajan Italiassa. Kriisistä selviämiseksi Crespi d’Adda ja kaksi muuta tekstiilitehdasta perustivat Stabilimenti Tessili Italianin, jonka osakkaana myös Crespit olivat hetken. STI liittyi 1970 Manufattura Rossari & Varziin, joka lopetti toimintansa vain kaksi vuotta myöhemmin. Sen jälkeen sen osti Addafilo- ja Inditex-ryhmittymät. Legler osti muutaman vuoden aikana muiden osakkaiden osuudet, ja siitä tuli Crespi d’Addan ainoa omistaja vuonna 1976.[3] Legler myi suurimman osan taloista pois ja lopulta koko tehtaankin Polli-yhtymälle. Tehtaassa työskenteli 1990-luvulla noin 600 ihmistä, kun tuotannon huippuvuosina tehtaassa oli noin 3 200 työntekijää.[2] Tehdas lopetti toimintansa vuonna 2003, mutta suurin osa taloista on edelleen asuttuja.[4]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crespi d’Addan pohjakaava on geometrinen, ja kylän jakaa kahteen osaan Capriatesta tuleva päätie. Sen oikealla puolella Addajoen vasemmalla rannalla sijaitsee keskiaikaisilla ornamenteilla koristeltu tehdasrakennus. Sen toimistotilat suunnitteli Ernesto Pirovano, joka oli vastuussa monista Silvio Crespin aikaisista rakennusprojekteista.[2]
Tehtaan vieressä on Crespin keskiaikaista linnaa muistuttava huvilarakennus.[5] Pirovano suunnitteli vuonna 1897 valmistuneen rakennuksen, jossa yhdistyvät lombardialaiset uusgoottilaiset elementit, veistokset ja maalaukset Veneton alueen maurilaisiin vaikutteisiin.[2]
Päätien toisella puolella on työntekijöiden asunnot kolmeen riviin sijoitettuna.[2] Taloja on yhteensä 50, ja ne on koristeltu terrakottalla. Niissä on lisäksi valuraudasta ja tiilistä tehtyjä yksityiskohtia, ja jokaista taloa ympäröi nurmikko ja pieni puutarha.[5] Talojen yksityiskohdissa on myös jonkin verran variaatioita.[2]
Suoraan tehtaan edessä ovat koulu ja kirkko, joka on kopio Crespien kotikaupungissa Busto Arsiziossa sijaitsevasta Santuario di Santa Maria di Piazza -kirkosta.[5] Sen suunnitteli Luigi Cavenaghi, ja se rakennettiin vuosina 1891–1893. Koulun lisäksi kirkon vieressä on teatterirakennus. Alueen eteläosassa on hautausmaa, jossa on Gaetano Morettin suunnittelema art nouveau -tyyliä edustava Crespien mausoleumi.[2]
Suojelu ja matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crespi d’Adda on suojeltu Italian luonnonkauneuksien suojelulaissa historiallisesti merkittävänä kaupunkikeskuksena, ja lisäksi Crespien mausoleumi on suojeltu yksittäisenä monumenttina.[2] Unescon maailmanperintöluetteloon se valittiin vuonna 1995.[5] ICOMOS:n arvion mukaan Crespi d’Adda on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yrityksen omistuksessa ollut 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa rakennettu kaupunkialue.[6]
Crespi d’Adda ei varsinaisesti ole matkailukohde, sillä alueen jokainen talo on edelleen asuttu eikä tehdas ole auki vierailijoille.[4] Associazione Culturale Villaggio Crespi -järjestö järjestää kuitenkin sinne kiertokäyntejä ja pyrkii samalla myös suojelemaan alueen kulttuuriperintöä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Advisory Body Evalution: Crespi d'Adda (pdf) 11/1995. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 19.7.2013. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Main Sights Associazione Culturale Villaggio Crespi. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 19.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Advisory Body Evalution, s. 1–2.
- ↑ a b c The idea and the creation of the settlement Associazione Culturale Nema. Arkistoitu 4.10.2007. Viitattu 19.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Guided Visits Associazione Culturale Villaggio Crespi. Arkistoitu 25.7.2014. Viitattu 19.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Crespi d'Adda, the Industrial Village italia.it. Viitattu 19.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Advisory Body Evalution, s. 3–4.
- ↑ Contacts Associazione Culturale Villaggio Crespi. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 19.7.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Crespi d’Adda Wikimedia Commonsissa
- Associazione Culturale Villaggio Crespi -järjestön kotisivut (italiaksi) (englanniksi)
- Crespi d'Adda UNESCON sivuilla (englanniksi)
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
- Castel del Monte
- Cerveteri, Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova ja Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
- Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
- Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
- Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale