Cockerspanieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cockerspanieli
Avaintiedot
Alkuperämaa  Englanti,  Iso-Britannia
Määrä Suomessa rekisteröity 39 104[1]
Rodun syntyaika 1930-luku
Alkuperäinen käyttö metsästyskoira
Nykyinen käyttö seurakoira, metsästyskoira
Elinikä 13–14 vuotta
Muita nimityksiä Cocker Spaniel, English Cocker Spaniel, Cocker, kokkeri, cockeri, cocker spaniel anglais, cocker spaniel inglés, inglise kokkerspanjel
FCI-luokitus ryhmä 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
alaryhmä 2 Ylösajavat koirat
#5
Ulkonäkö
Paino uros 13–15 kg
narttu 12–15 kg
Säkäkorkeus uros 38–43 cm
narttu 38–41 cm
Väritys useita eri värejä, esimerkiksi musta, punainen, valkokirjava ja pilkuttunut. Yksivärisillä ei valkoista hyväksytä muualla kuin rinnassa.

Cockerspanieli (engl. English Cocker Spaniel) on englantilainen koirarotu, joka kuuluu FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) luokituksen mukaan ryhmään 8 (noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat) ja alaryhmään ylösajavat koirat. [2] Se oli vuonna 2022 Suomen 13. suosituin rotu[3] oltuaan 50 vuotta aiemmin, vuonna 1972, kolmanneksi suosituin[4].

Joskus rotua kutsutaan englannin kielessä "englannincockerspanieliksi", jotta sitä ei sotkettaisi amerikancockerspanieliin. Cockerspanielit ovat kilttejä kaikille ihmisille ja ne on luotettavia ja seurallisia

Cockerspanieli on pienikokoinen ja sopusuhtainen. Koiran silmien tulisi olla tumman väriset ja korvien alas sijoittuneet. Cockerspanielin häntä on perinteisesti typistetty, mutta Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa hännän typistäminen on nykyisin kielletty.

Cockerspanielin väreissä karkea jako tehdään yksiväristen ja kirjavien cockereiden kesken. Yksiväriset voivat olla joko punaisia (sävyt ja värin syvyys vaihtelee), mustia tai maksanruskeita. Yksivärisillä sallitaan vain pieni valkoinen merkki rinnassa. Yksivärisiin kuuluvat myös tan-merkkejä kantavat cockerit. Black & tanilla on musta turkki punaisin merkein ja liver tanilla ruskea turkki punaisin merkein.

Kirjavia ovat sekä puhtaasti kaksiväriset (mustavalkoinen, liver-valkoinen ja punavalkoinen) että roanit (blue roan, orange roan, lemon roan, liver roan), joissa vaaleaan (esimerkiksi valkoiseen) turkin osaan on sekoittunut tummaa (esimerkiksi mustaa tai punaista). Kirjavissa tan-värinä löytyy blue roan tan. Turkiltaan valkopohjainen cockeri, jolla on sekä mustia että punaisia laikkuja kutsutaan nimellä tricolor. Väri on Suomessa nykyään erittäin harvinainen.

Monet metsästäjät pitävät valkoista väriä turkissa etuna, koska sen ansiosta metsästäjä näkee koiran paremmin.

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musta cockerspanieli

Cockerspanieli on rohkea ja sen luonteenpiirteisiin kuuluu älykkyyden sekä valppauden ilmaiseminen kasvojen ilmeillä. Rodusta pidetään sen ystävällisen, uskollisen, leikkisän ja hellän luonteen ansiosta. Koirat ovat helppoja kouluttaa ja hyviä koko perheen lemmikkejä. Hyvin harvoilla cockereilla on luonnevikoja; vuonna 2002 tehdyssä 487 koiran tutkimuksessa vain prosentti koirista oli aggressiivisia ihmisille ja kaksi prosenttia aggressiivisia muille koirille[5]. Yksiväriset koirat ovat usein monivärisiä koiria ärhäkkäämpiä.

Cockerspanieli uzbekistanilaisessa postimerkissä.
Cockerspanieli romanialaisessa postimerkissä.

Spanielin sukuisia koiria on käytetty Euroopassa metsästyksessä jo tuhat vuotta sitten. Keltit tai irlantilaiset veivät näitä koiria Britteinsaarille. Erot rotujen välille syntyivät metsästettävien lajien mukaan: lehtokurpan (engl. woodcock) metsästyksessä hyviä yksilöitä alettiin kutsua "cockingspanieleiksi". Kielentutkijat ovat löytäneet spanieliksi tulkitun sanan 1300-luvulta peräisin olevasta lakitekstistä. Ensimmäisen kerran itse sana "spanieli" esiintyy 1320-luvulta peräisin olevassa runossa. Lintukoiria käsittelevässä, 1790-luvulla ilmestyneessä kirjassa mainitaan ensimmäisen kerran sana "cocker". Omaksi rodukseen cockeri erotettiin virallisesti vasta vuonna 1901. Suomeen ensimmäiset cockerit tulivat 1930-luvulla, ja 1950-luvusta lähtien se on ollut jatkuvasti yksi suosituimmista koiraroduista Suomessa.[2] (Arkistoitu – Internet Archive)

Käyttötarkoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin cockerspanieli on suosittu seurakoira ja sen kanssa voi harrastaa tottelevaisuuskoulutusta (toko) tai agilitya, jäljestää tai metsästää. Cockeri on myös hurmaava ja tyylikäs näyttelykoira. Erinomaisen hajuaistinsa vuoksi cockereita on koulutettu myös haavoittuneen hirven jäljestykseen, rauniokoiraksi ja tullille huumekoiraksi. [6]

Cockerspanieli on sisäsiittoisimpia koirarotuja. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoinen koirarotu oli sekarotuinen ja sen jälkeläisen sisäsiittoisuusluku oli 0,037. Serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 0,0625 ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on 0,25. Cockerspanielin jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on tätäkin korkeampi: 0,283.[7][8]

Cockerspanieli on osittain terve koirarotu. Sen yleisimpiä sairauksia ovat etenevä silmän verkkokalvon surkastuma, munuaissairaudet ja lonkkavika. Cockerspanieleilla on muita koirarotuja suurempi riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. [9] Ne ovat usein myös alttiita sairastumaan korvatulehduksiin luppakorviensa takia. Rodun keskimääräinen elinikä on 13–14 vuotta.

Cockerspanielin pentuja
  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
  2. https://web.archive.org/web/20070227064632/http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/2A60FA94-5585-4D1C-8D09-477EAAE2EC4B/0/cockerspanieli353.pdf
  3. Suomen suosituimmat koirarodut vuonna 2022. Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.4.2023.
  4. Ollila, Kaija: Suomen suosituimmat koirarodut. Helsingin Sanomat, 20.4.1973, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  5. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Yleisesittely, Spanieliliitto 2010. Viitattu 29.12.2016. (Internet Archive).
  7. Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio.
  8. Osa koiraroduista on niin sisäsiittoisia, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 25.6.2024.
  9. Bruce Fogle: Koiran vaivat, s. 331. Helsinki: Perhemediat Oy, 2002. ISBN 952-5529-03-7 suomi

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Roettger, Anthony: Urban Gun Dogs: Training Flushing Dogs for Home and Field (The Writer's Collective, 2004) ISBN 1-86311-050-6
  • Fergus, Charles: Gun Dog Breeds, A Guide to Spaniels, Retrievers, and Pointing Dogs (The Lyons Press, 2002) ISBN 1-58574-618-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]