Clunyn luostari
Clunyn luostari on ranskalainen luostari. Se perustettiin 900-luvulla Burgundiin ja siellä toimi aikoinaan Clunyn liike. Akvitanian herttua lahjoitti vuonna 910 maata luostarin rakentamista varten sillä ehdolla, että luostarin toiminnan tuli olla itsenäistä maallisesta tai kirkollisesta esivallasta (eksemptio), kun yleisesti tuohon aikaan luostarit oli valjastettu hallitsijoiden tarkoituksiin. Luostarinsa aseman ansiosta sen toinen apotti Odo saattoi yhdistämällä alaisuuteensa muita luostareita luoda eräänlaisen monastisen keisarikunnan.[1]
Luostaria laajennettiin ensimmäistä kertaa vuonna 955, jolloin rakennettiin uusi kiviholvikirkko ja sen ympärille luostaripihoja, makuusaleja, ruokasali ja maatalousrakennuksia. Rakennuksissa noudatettiin selkeää suorakulmaista pohjakaavaa. Clunyn suurinta kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1085, ja se oli pitkään maailman suurin kirkko. Se kuitenkin tuhoutui melkein kokonaan vuonna 1810.[1]
Luostarissa oli tärkeimpänä sääntönä kolme benediktiiniläistä periaatetta, vaikeneminen, rukoileminen ja työn teko.[2]
Clunyn luostarin kuusi ensimmäistä apottia on julistettu pyhimyksiksi:
- Berno Clunylainen
- Odo Clunylainen
- Aymard Clunylainen
- Majolus Clunylainen
- Odilo Clunylainen
- Hugo Clunylainen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia, s. 373-374. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7
- ↑ Matthias Felsmann: ”Hengellinen uudistuminen alkaa Clunystä”, Kristinuskon historia 2000, Alkukirkosta renessanssiin, s. 120. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Jaana Iso-Markku. Weilin Göös, 1999. ISBN 951-35-6514-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Clunyn luostari Wikimedia Commonsissa