Christian Heljanko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christian Heljanko
Henkilötiedot
Syntynyt2. huhtikuuta 1997 (ikä 27)
Porvoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Chrisu,[1] Helkku
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 184 cm
Paino 85 kg
Seura
Seura Linköping HC
Sarja SHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 2015–
Aik. seurat Kiekko-Vantaa (Mestis)
Jukurit (Mestis)
LeKi (Mestis)
Tappara (SML)

Christian Heljanko (s. 2. huhtikuuta 1997 Porvoo) on suomalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelaa Ruotsissa SHL-liigan Linköping HC:ssä.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heljanko syntyi Porvoossa, mutta kasvoi Askolassa.[3] Hän aloitti jääkiekkoilun seitsemänvuotiaana Porvoo Huntersin korttelikiekkokoulussa,[4] josta Heljanko siirtyi 12-vuotiaana ensin Jokereihin ja sieltä vuotta myöhemmin Helsingin IFK:hon.[5][6] Kaudella 2011–2012 hän ainoastaan puki C-nuorten I-divisioonan otteluihin, mutta puetut playoff-ottelut oikeuttivat Heljangon voittamaan kauden päätteeksi hopeaa. Kauden 2012–2013 päätteeksi hän torjui HIFK:n C-nuorten SM-pronssille. Kauden 2013–2014 päätteeksi Heljanko palkittiin koko B-nuorten SM-sarjan parhaana pelaajana Esa Tikkanen -palkinnolla, parhaana maalivahtina Jarmo Myllys -palkinnolla ja hänet valittiin sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2]

Jo ensimmäisellä A-juniorikaudellaan 2014–2015 17-vuotias Heljanko nousi HIFK:n pääasialliseksi vastuunkantajaksi. Hänet valittiin A-nuorten SM-liigan joulukuun 2014 kuukauden tulokaspelaajaksi. Kauden päätteeksi Heljanko palkittiin sarjan parhaana maalivahtina Jorma Valtonen -palkinnolla ja valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Hän puki kauden aikana HIFK:n paidan myös kuuteen SM-liigaotteluun sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä. Heljanko ei kuitenkaan saanut peliaikaa.[7] Hän debytoi kuitenkin miesten peleissä pelattuaan yhden ottelun lainalla Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa.[2]

Kaudeksi 2015–2016 Heljanko teki HIFK:n kanssa vuoden mittaisen SM-liigasopimuksen.[8] Hän lähti kauteen niin ikään joukkueen kolmosmaalivahtina Ville Hussolle ja Kevin Lankiselle. Heljanko pelasi ison osan alkukaudestaan lainalla Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueessa, jossa hän pelasi yhdeksän ottelua torjuen yhden nollapelin. HIFK:n A-nuorissa vastuuta kantoi puolestaan Kiekko-Vantaassa kolmosmaalivahdiksi jäänyt Santeri Lipiäinen. Heljanko pelasi ison osan runkosarjastaan lopulta HIFK:n A-nuorissa. Hänellä oli pudotuspeleissä A-nuorten SM-liigan paras torjuntaprosentti (92,9%).[2] Heljanko puki kauden aikana neljään SM-liigaotteluun, mutta hän jäi kuitenkin ilman peliaikaa.[7]

HIFK:n A-nuorten kauden päätyttyä, maaliskuussa 2016 Heljanko kutsuttiin pikaisesti loppukaudeksi Mestis-joukkue Mikkelin Jukurien vahvuuteen kuudenteen puolivälieräotteluun Kiekko-Vantaata vastaan, kun Juhana Ahon kausi päättyi loukkaantumiseen. Lisäksi joukkueen toinen maalivahti Mika Norja oli loukkaantuneena. Maalivahtien siirtyminen oli mahdollista vielä siirtotakarajan jälkeenkin.[9] Heljanko otti lopulta Jukurien ykkösmaalivahdin tontin itselleen. Hän torjui nollapelin heti kahdessa ensimmäisessä välieräottelussa KeuPa HT:tä vastaan ja Heljanko onnistui nollaamaan joukkueen myös viidennessä ottelusarjan päättäneessä ottelussa. Hän torjui nollapelin vielä kolmannessa finaaliottelussa Kajaanin Hokkia vastaan ja Jukurit lopulta voitti Mestiksen mestaruuden voitoin 4–0. Heljangolla oli koko pudotuspelien paras torjuntaprosentti (93,9%) ja päästettyjen maalien keskiarvo (1.35).[2]

Toukokuussa 2016 Heljanko teki 1 2-vuotisen sopimuksen Tapparan SM-liigajoukkueen kanssa.[10] Hän lähti kauteen 2016–2017 joukkueen kolmosmaalivahtina Teemu Lassilalle ja Dominik Hrachovinalle. Heljanko aloitti kautensa lainalla Mestis-joukkue Lempäälän Kisassa, jonka selkeäksi ykkösmaalivahdiksi hän nousi. Heljanko aloittikin kolmea ottelua lukuun ottamatta LeKin kaikki runkosarjaottelut. Joukkueen kausi päättyi kuitenkin runkosarjaan, joten Heljanko vahvisti kevätkauden ajan Tapparan A-nuoria.[2] Toukokuussa 2017 seura käytti Heljangon sopimuksessa olleen option ja teki hänen kanssaan kaksivuotisen jatkosopimuksen.[11]

Kauteen 2017–2018 Heljanko lähti pääasiallisena kakkosmaalivahtina Dominik Hrachovinalle. Hän sai tililleen kauden ensimmäisen sarjaottelunsa Mestis-kauden toisessa ottelussa syyskuun 2017 lopulla, kun Heljanko haki pelituntumaa LeKin Mestis-joukkueesta. Hän teki miesten pääsarjadebyyttinsä Tapparassa Mestarien liigassa 4. lokakuuta 2017 slovakialaista HC Banská Bystricaa vastaan. Heljanko torjui myös pääsarjauransa ensimmäisen nollapelin Tapparan voitettua ottelun lukemin 3–0. Hän torjui ottelussa 26 kertaa.[12] SM-liigadebyyttinsä Heljanko teki 28. lokakuuta 2017 Pelicansia vastaan. Ottelu oli runkosarjan 19:s ja ennen tätä Dominik Hrachovina oli aloittanut Tapparan kaikki runkosarjaottelut. Heljanko torjui ottelussa heti myös liigauransa ensimmäisen nollapelin Tapparan voitettua lukemin 3–0. Hän torjui ottelussa 27 kertaa.[13] Keijo Männistö ja Juha Silvennoinen valitsivat Heljangon ottelun Alumnien tähtien kakkostähdeksi.[14]

Heljangosta tuli kolmannessa SM-liigaottelussaan 25. marraskuuta 2017 vieraissa Helsingin IFK:ta vastaan kaikkien aikojen pisimmän nollaputken liigadebyytistään alkaen tehnyt maalivahti, kun hän piti Tapparan maalin puhtaana kaikkiaan 141.10 minuutin ajan. Ennätyksen edellinen haltija Sasu Hovi piti maalinsa puhtaana 127.21 minuutin ajan kaudella 2001–2002.[15] Heljanko jäi lopulta Tapparan selkeäksi kakkosmaalivahdiksi Dominik Hrachovinalle. Hän pelasi kauden 2017–2018 aikana 12 runkosarja- ja kaksi CHL-ottelua. Heljanko pelasi suurimman osan runkosarjastaan lainalla LeKissä, jossa hän pelasi pääasiassa Tapparan välipäivinä. Heljanko pelasi siellä kauden loppuun ja kantoi LeKin pääasiallisen torjuntavastuun pudotuspeleissä.[7] LeKin kauden päätyttyä hän jatkoi Tapparan vahvuudessa. Heljanko ei saanut peliaikaa SM-liigan pudotuspeleissä. Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[2]

Kaudella 2018–2019 Heljanko nousi Tapparan pääasialliseksi vastuunkantajaksi. Hän pelasi 47 runkosarjaottelua torjuen viisi nollapeliä ja 11 playoff-ottelua torjuen yhden nollapelin.[7] Heljanko voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Huhtikuussa 2019 hän teki Tapparan kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[16] Kauteen 2019–2020 Heljanko lähti Michael Garteigin aisaparina. Hän jakoi varsin tasaisesti joukkueensa torjuntavastuun, mutta Heljangolle kertyi lopulta niukasti vähemmän pelejä.[2] Kauteen 2020–2021 hän lähti paluumuuttaaja Dominik Hrachovinan aisaparina, mutta Hrachovinan epätasaisten otteiden myötä Heljanko nousi kuitenkin Tapparan selkeäksi ykkösmaalivahdiksi.[17] Toukokuussa 2021 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[18]

Heljanko nousi kaudella 2021–2022 SM-liigan eliittiin. Hän pelasi runkosarjassa 49 runkosarjaottelua torjuen 24 voittoa ja peräti yhdeksän nollapeliä, joilla Heljanko jakoi SM-liigan nollapelitilaston kärkisijan Jukureiden Oskari Salmisen kanssa,[19] tosin Heljanko pelasi kuusi ottelua vähemmän kuin Salminen.[20][20] Pudotuspeleissä hän pelasi 15 ottelua torjuen 11 voittoa. Viidennessä finaaliottelussa 28. huhtikuuta 2022 Turun Palloseuraa vastaan Heljanko torjui Tapparalle 1–0-voiton ja nollapelin sekä Suomen-mestaruuden. Heljanko torjui ottelussa 16 kertaa. Sami Venäläinen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[20] Heljanko palkittiin kauden päätteeksi SM-liigan parhaana maalivahtina Urpo Ylönen -palkinnolla ja hänet äänestettiin tähdistökentälliseen. Heljanko eteni Tapparan kanssa myös Mestarien liigan finaaliin, mutta mestaruuden vei lopulta kuitenkin ruotsalainen Rögle BK lukemin 2–1. Helmikuussa 2022 Heljanko teki Tapparan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[21]

Kaudella 2022–2023 Heljanko torjui runkosarjassa 40 ottelussa 24 voittoa varsinaisella peliajalla, joilla hän jakoi SM-liigan voittotilaston kärkisijan Lukon Artjom Zagidulinin kanssa, tosin Heljanko pelasi häntä 13 ottelua vähemmän.[22] Heljanko pelasi sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä kolme nollapeliä. Hän voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Heljanko palkittiin taas SM-liigan parhaana maalivahtina Urpo Ylönen -palkinnolla ja hänet äänestettiin tähdistökentälliseen. Mestarien liigassa Heljanko torjui neljä nollapeliä. Hän voitti CHL:n mestaruuden, ja hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.[2] Huhtikuussa 2023 Heljanko teki Tapparan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[23]

Heljanko torjui kaudella 2023–2024 50 runkosarjaottelussa 27 voittoa, joilla hän voitti SM-liigan voittotilaston.[24] 6. tammikuuta 2024 Heljanko torjui liigauransa 123. voiton, jolla hän nousi Tapparan kaikkien aikojen voittotilaston kärkeen ohi Mika Lehdon.[25] Heljanko jakoi seitsemällä nollapelillään nollapelitilaston voiton Jukurien Markus Ruusun kanssa, tosin hän pelasi 14 ottelua enemmän kuin Ruusu.[26] Pudotuspeleissä Heljanko torjui 16 ottelussa 12 voittoa ja kolme nollapeliä, joista viimeisimmän viidennessä finaaliottelussa 28. huhtikuuta 2024 Pelicansia vastaan. Hän torjui Tapparan 3–0-voittoon päättyneessä ottelussa 15 kertaa,[27] jonka päätteeksi Tappara voitti kolmannen peräkkäisen Suomen-mestaruuden. Heljanko palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla. Hänestä tuli ensimmäinen palkinnon voittanut maalivahti 11 vuoteen, sillä edellisen kerran saavutukseen ylsi Ässien Antti Raanta vuonna 2013.[28] Heljanko palkittiin kauden päätteeksi kolmannen kerran peräkkäin parhaalle maalivahdille myönnettävällä Urpo Ylönen -palkinnolla. Aiemmin palkinnon on voittanut kolme kertaa vain Juuso Riksman. Heljanko valittiin myös tähdistökentälliseen.[2]

Heljanko siirtyi kaudeksi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Linköping HC:hen.[29][30]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Sveitsi 2015 jääkiekko

Heljanko edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2023. Hän toimi pääasiassa joukkueen kolmosmaalivahtina. Heljanko puki kahteen otteluun,[7] mutta hän ei kuitenkaan saanut peliaikaa. Heljanko on pelannut kaikkiaan neljä A-maaottelua.[2][31] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Channel One Cupin toisessa ottelussa 19. joulukuuta 2021 Moskovan TsSKA Arenalla Kanadaa vastaan. Heljanko torjui Suomen 4–1-voittoon päättyneessä ottelussa 17 kertaa.[32] Ensimmäisen nollapelinsä A-maajoukkueessa hän torjui kolmannessa ottelussaan, Karjala-turnauksen avausottelussa 9. marraskuuta 2023 Tampereen Nokia Arenalla Sveitsiä vastaan. Heljanko torjui Suomen 4–0-voittoon päättyneessä ottelussa 25 kertaa.[33]

Heljanko edusti Suomea myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2015, jolloin hän voitti hopeaa. Heljanko ei kuitenkaan saanut peliaikaa, vaan hän toimi koko turnauksen ajan kakkosmaalivahtina Veini Vehviläiselle. Heljanko pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2014, jolloin hän jakoi torjuntavastuun Vehviläisen kanssa ja pelasi kaksi ottelua.[2]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heljangon pikkuveli Rasmus pelaa hyökkääjänä Puolan Polska Hokej Ligan GKS Tychyssä.[34] Veljesten isä Simo Heljanko on entinen MM-tason motocrosskuljettaja,[4] joka toimii nykyään perheyritys Muovi-Heljangon toimitusjohtajana.[35]

Christian Heljanko harrasti lapsena omien sanojensa mukaan myös 12–13-vuotiaaksi asti jalkapalloa.[36] Hänen seuransa oli porvoolainen FC Futura.[6]

Heljanko valmistui ylioppilaaksi Mäkelänrinteen lukiosta keväällä 2017.[37]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot  
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2014–2015 HIFK A-SM 30 79 2.62 91,8 3 11 3.67 88,8 Ykköstähdistö
Kiekko-Vantaa Mestis 1 4 0 4.01 85,2 – – – – – – – –
2015–2016 HIFK A-SM 18 45 2.50 91,6 4 10 2.52 92,9
Kiekko-Vantaa Mestis 9 437 22 1 2.65 89,9 – – – – – – – –
Jukurit Mestis – – – – – – – – – 11 710 16 4 1.35 93,9
2016–2017 Tappara A-SM 1 2 0 2.00 91,3 2 4 0 2.07 91,3
LeKi Mestis 47 18 23 5 2809 130 1 2.82 91,4 – – – – – – – –
2017–2018 Tappara SM-liiga 12 6 4 2 727 27 2 2.23 91,4 – – – – – – – –
LeKi Mestis 14 5 4 5 850 38 0 2.71 91,9 4 1 3 289 8 0 2.00 95,6
2018–2019 Tappara SM-liiga 47 21 17 8 2753 114 5 2.43 90,2 11 7 4 634 23 1 2.09 91,3
2019–2020 Tappara SM-liiga 28 15 3 9 1683 57 1 2.03 91,8 – – – – – – – –
2020–2021 Tappara SM-liiga 43 18 15 10 2557 89 2 2.09 91,0 9 4 5 525 21 1 2.40 91,1
2021–2022 Tappara SM-liiga 49 24 11 13 2896 86 9 1.78 92,0 15 11 3 869 23 1 1.59 93,0 Kanada-malja Ykköstähdistö
2022–2023 Tappara SM-liiga 40 24 7 9 2419 89 3 2.21 89,1 14 12 2 889 21 3 1.42 93,5 Kanada-malja Ykköstähdistö
2023–2024 Tappara SM-liiga 50 27 10 11 2902 108 7 2.23 91,6 16 12 4 1009 29 3 1.72 93,3 Kanada-malja Ykköstähdistö

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suvinen, Teemu: Christian Heljanko, 27, yritti nukkua mutta havahtui karmeaan tilanteeseen – lausui sitten kyynelsilmin epätoivoiset sanat is.fi. 30.4.2024. TAMPERE: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.6.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Christian Heljanko Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ Enberg, Marko: Palkittu Christian Heljanko liigajoukkueen ringissä uusimaa.fi. 18.3.2015. ASKOLA: Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 28.2.2017. Viitattu 27.2.2017.
  4. ↑ a b Degerlund, Toni: Korttelikiekosta jääkiekkoammattilaiseksi – Christian ja Rasmus Heljanko ovat hyvä esimerkki kuinka pitkälle perinteinen kiekkoturnaus voi johtaa ksml.fi. 12.12.2019. Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 22.6.2021.
  5. ↑ Bombino, Marco: Christian Heljanko: "Tavoitteena saada jääkiekosta ammatti" Jatkoaika.com. 23.2.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2017.
  6. ↑ a b Ikonen, Petteri: U20 MM-ehdokas Christian Heljanko: ”Mestis olisi hyvä vaihtoehto kehityksen kannalta” leijonat.fi. 10.5.2015. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 27.2.2017.
  7. ↑ a b c d e Christian Heljanko Eurohockey.com. (englanniksi)
  8. ↑ SOPIMUSTILANNE 19.5.2015 hifk.fi. 19.5.2015. Oy HIFK Hockey Ab. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 27.2.2017.
  9. ↑ Nuori HIFK-vahti siirtyy loppukaudeksi Jukureihin Jatkoaika.com. 25.3.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2017.
  10. ↑ Tappara julkisti uusia hankintoja – Nurmi ja Rantakari kovimmat nimet Jatkoaika.com. 12.5.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2017.
  11. ↑ Tapparalla jalkeilla hurja joukkue ensi kaudeksi − puolustus kauttaaltaan maajoukkuetasoa Jatkoaika.com. 29.5.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.5.2017.
  12. ↑ Matches championshockeyleague.com. 4.10.2017. Champions Hockey League (CHL) AG. Viitattu 4.10.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Tapparan maalivahti nollasi Pelicansin debyytissään – ”Kiekko pomppi välillä sopivasti” is.fi. 28.10.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.6.2024.
  14. ↑ Otteluseuranta liiga.fi. 28.10.2017. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.10.2017.
  15. ↑ Heljanko nousi ensimmäisten Liiga-otteluiden nollapeliputkien ennätysmieheksi Jatkoaika.com. 25.11.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.11.2017.
  16. ↑ Tapparalle nippu jatkosopimuksia - tehopuolustaja Kemiläinen ja maalipyssy Ojamäki pysyvät kirvesrinnoissa Jatkoaika.com. 26.4.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.4.2019.
  17. ↑ Hoffrén, Sami: Liian pieneksi torpattu Christian Heljanko kasvoi isoksi hahmoksi – pysähtyykö mestarisuosikki Lukko SM-liigan kuumimpaan maalivahtiin? is.fi. 19.5.2021. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.6.2021.
  18. ↑ Joukkue on julkaistu - tältä näyttää Tappara kaudella 2021-22! tappara.fi. 19.5.2021. Tamhockey Oy. Viitattu 9.6.2021.
  19. ↑ Seppänen, Antti: Ylönen-palkinto 2022 – Tässä ehdokkaat Liiga-kauden parhaaksi maalivahdiksi liiga.fi. 30.5.2022. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 29.6.2022.
  20. ↑ a b c Tappara - TPS, 28.4.2022 liiga.fi. 12.4.2022. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 29.6.2022.
  21. ↑ Seppä, Lassi: Ykkösvahti Christian Heljanko jatkaa Tapparassa ensi kaudella Jatkoaika.com. 20.2.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.2.2022.
  22. ↑ Liiga Stats 2022-2023 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 21.7.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Perälä, Joni: Christian Heljanko ja Joni Tuulola jatkavat Tapparassa Jatkoaika.com. 29.4.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 24.7.2023.
  24. ↑ Maalivahtitilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 26.4.2024.
  25. ↑ Christian Heljanko Tapparan Liiga-voittojen ykkösmieheksi tappara.fi. 6.1.2024. Tamhockey Oy. Viitattu 24.6.2024.
  26. ↑ Maalivahtitilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 24.6.2024.
  27. ↑ Tappara - Pelicans, 28.4.2024 liiga.fi. 28.4.2024. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 24.6.2024.
  28. ↑ Koski, Matti: Mestarivahti Christian Heljanko palkittiin Jari Kurri -palkinnolla Jatkoaika.com. 28.4.2024. Jatkoaika r.y. Viitattu 24.6.2024.
  29. ↑ Christian Heljanko jatkaa uraansa Ruotsissa. Seuraksi valikoitu Linköping HC lhc.eu. 17.5.2024. Linköping Hockey Club AB. Viitattu 17.5.2024. (ruotsiksi)
  30. ↑ Hyytiäinen, Teemu: Työttömäksi jäänyt Tapparan mestarivahti löysi uuden seuran is.fi. 17.5.2024. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.6.2024.
  31. ↑ Tilanne 12.11.2023
  32. ↑ Leijonat - Tulospalvelu tulospalvelu.leijonat.fi. 18.12.2021. Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf. Viitattu 22.12.2021.
  33. ↑ Savonen, Ilari: Antti Suomelalle hattutemppu, Christian Heljanko säkenöi – Leijonien kausi voitokkaasti liikkeelle MTVuutiset.fi. 9.11.2023. TAMPERE: Telia Company AB. Viitattu 12.11.2023.
  34. ↑ Rasmus Heljanko Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  35. ↑ Askolan kuukauden yritys: Muovialan edelläkävijä Muovi-Heljanko satsaa pienempään hiilijalanjälkeen itavayla.fi. 24.6.2019. Itäväylä Viestintä Oy. Viitattu 22.6.2021.
  36. ↑ Hietaharju, Anne; Sundman, Robert: 30 tarinaa lukiolaisuudesta (pdf) 30.lukio.fi. 1.4.2015. Suomen Lukiolaisten Liitto. Arkistoitu 5.9.2016. Viitattu 27.2.2017.
  37. ↑ Mäkelänrinteen lukion ylioppilaat keväällä 2017 hel.fi. 19.5.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 23.2.2017.
Edeltäjä:
Lassi Lehtinen 		Urpo Ylönen -palkinnon voittaja
2022, 2023 & 2024 		Seuraaja:
–
Edeltäjä:
Veli-Matti Savinainen 		Jari Kurri -palkinnon voittaja
2024 		Seuraaja:
–
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2023

2 Pokka | 3 Määttä (A) | 4 Lehtonen | 6 Friman | 10 Armia | 12 Anttila (C) | 19 Merelä | 23 Matinpalo | 24 Björninen | 29 Oksanen | 30 Heljanko | 33 Larmi | 42 Kapanen | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 52 Seppälä | 55 Ohtamaa | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 74 Suomela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 84 Kakko | 91 Lammikko | 96 Rantanen (A) | Valmentaja Jukka Jalonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Christian_Heljanko&oldid=22472567”