Carl Jahn
Carl Ernst Albert (Carl Ernest Albrecht) Jahn (27. tammikuuta 1844 Berliini, Saksa – 9. tammikuuta 1912 Helsinki)[1][2] oli saksalaissyntyinen Suomeen muuttanut kaivertaja ja taiteilija.[3][4]
Jahnin vanhemmat olivat arkkitehti August Jahn ja Dorothea o.s. Brunowlähde?. Hän harjoitti taideopintoja Berliinissä, Dresdenissä ja Lontoossa[3].
Jahn muutti Suomeen 1874 ja toimi Suomen Rahapajan palveluksessa kaivertajana. Hän oli opettajana Taideteollisessa keskuskoulussa 1875–1912 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1881–1912. Jahn sai Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 grand prix -palkinnon.[3]
Jahn suoritti ammattiopintonsa Berliinin taideakatemiassa professori K. Fischerin johdolla 1858–1864 ja jatkoi niitä vuoden ajan Dresdenissä rahakaivertaja Alois Stangerin työpajassa vuoden 1865 loppuun. Hän täydensi opintojaan Lontoossa The West London School of Artsissa 1867–1872 ja oli opistossa kuviopiirustuksen ja muovailun opettajana vuoteen 1874, jolloin hän sai kutsun Suomen rahapajan kaivertajaksi. Hän toimi samalla piirustuksen ja perspektiiviopin opettajana Taideteollisuusyhdistyksen koulussa Ateneumissa 1875–1912, opetti klossi- ja perspektiivioppia sekä plastista anatomiaa 1894–1912 Taideyhdistyksen koulussa. Hän sai The Royal Academy of Artsin ja The Annual International Exhibitionin näyttelyissä kaksi diplomia ja palkintomitalin kuvanveistoksista ja Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 grand prix -palkinnon. Jahnin töitä ovat muun muassa Aleksanterinpatsaan paljastamismitali, Nordenskjöld-mitali. Estlander-mitali, vuosien 1881 ja 1887 maanviljelysmitalit. Hän muovaili muun muassa Beethovenin, Mozartin, Haydnin, Händelin, Dickensin ja monien muiden merkkimiesten muotokuvat, jotka myös on jäljennetty galvanoplastisesti.[5]
Jahn joutui mitalitaiteen alalla syrjityksi, sillä hän oli leimautunut päätyönsä vuoksi maatalous- ja muiden näyttelymitalien tekijäksi. Hän oli kuitenkin Suomessa ensimmäinen mitalitaidetta opiskellut ja sen parissa ammatikseen työskennellyt taiteilija. C. G. Estlanderin mitali vuodelta 1904 osoittaa, että hän oli todellisuudessa taitava myös muotokuvien tekijänä.[6]
Tuotantoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maanviljelysmitalit 1881 ja 1887.
- Aleksanterin patsaan paljastusmitali 1894
- C. G. Estlanderin muistomitali 1904
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Myntmedaljören Carl Jahn, Hufvudstadsbladet, 1912, No 10, sivu 1, julkaistu 12.1.1912
- ↑ Muistokirjoitus, Carl Jahn †, Nya Pressen, 1912, No 7, sivu 1, julkaistu 19.1.1912
- ↑ a b c Suomen kuvataiteilijat matrikkeli
- ↑ Carl Ernest Albrecht Jahn, Musée d'Orsay, viitattu 21.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Jahn, Carl
- ↑ Tuukka Talvio, Kuusikymmentäluvun mmitalit, Mitali-Medaljen 2/1997 s. 26
|
