Braslaun järvien kansallispuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Braslaun järvien kansallispuisto sijaitsee Vitsebskin alueen länsiosissa Valko-Venäjällä
Braslaun järvien kansallispuisto sijaitsee Vitsebskin alueen länsiosissa Valko-Venäjällä
Braslaun järvien kp
Braslaun järvien kansallispuiston sijainti Valko-Venäjällä
Näkymä kansallispuistoon kuuluvalle Strustajärvelle Braslaun pohjoispuolella.
Kalastusta Snudyjärvellä.
Näkymä Dryvjatyjärven uimarannalle Braslaun kaupungin eteläreunalla.

Braslaun järvien kansallispuisto (valkoven. Нацыянальны парк Браслаўскія азёры, Natsyjanalny park Braslauskija azjory, ven. Национальный парк Браславские озера, Natsionalnyi park Baraslauvskije ozera) on Valko-Venäjän luoteisrajalla Vitsebskin alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pohjoisraja sivuaa Valko-Venäjän ja Latvian rajaa. Braslaun järvien kansallispuisto on osa Valko-Venäjän pohjoista, viime jääkauden tuloksena muodostunutta järvialuetta, ja sijaitsee noin 130 m merenpinnan yläpuolella. Koko kansallispuisto kuuluu Itämereen laskevan Väinäjoen valuma-alueeseen.[1][2]

Kansallispuisto on perustettu 1995 ja sen pinta-ala on 691 neliökilometriä.[1] Kansallispuisto on monipuolisessa käytössä - pinta-alasta vain 4,9 % on tiukemman luonnonsuojelun piirissä.[3] Puistoon kuuluu 60 järveä, jotka peittävät 17 % alueen kokonaispinta-alasta[3]. Järvialue on suosittu ulkoilmaretkeily- ja kalastuskohde.

Snudy (syvin kohta 17,8 m), Strusta (25,3 m), Dryvjaty (12,0 m) ja Boginskoje ovat kansallispuiston suurimmat järvet[4]. Kansallispuiston hallinnollinen keskus on Braslaun kaupungissa, joka sijaitsee Dryvjatyn pohjoisrannalla. Puistossa on noin 25 telttailualuetta, joista yli puolet Strusta- ja Snudyjärviä erottavan niemen ja salmen lähistöllä. Järvien rannalla sijaitsee useita retkeilykeskuksia ja mökkikyliä lomailijoille ja retkeilijöille.[4]

Alueella esiintyy noin 800 kasvilajia, joista 20 on uhanalaisia. Kalalajeja on 30, lintuja 189 (85 % kaikista Valko-Venäjällä pesivistä lajeista), nisäkkäitä 45, sammakkoeläimiä 10 ja matelijoita 6.[5]

  1. a b Osobo ohranjajemyje pripodnyi territorii (Valko-Venäjän suojelualueiden dynaaminen sijaintikartta ja alueiden perustietoja) minpriroda.gov.by. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 27.10.2013. (venäjäksi)
  2. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  3. a b About National Park braslav.com. 2005. Arkistoitu 15.4.2009. Viitattu 5.7.2009. (englanniksi)
  4. a b Туристическая карта Национальный парк "Браславские озера", 1:155 000 (Браславскийе район) & 1:42 000 (Карта рыбака). Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. (venäjäksi)
  5. Belarus natural history and wildlife (html) National Tourism Agency, Belarus. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 5.7.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]