Bokashi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bokashitarvikkeita.

Bokashi on eloperäistä ainesta, joka on fermentoitu eli käytetty kompostointia varten. Bokashi on siis käynyttä biomassaa, usein kotitalouksien tuottamaa biojätettä, josta on tarkoitus valmistaa multaa. Sana bokashi on japania ja tarkoittaa "fermentoitua orgaanista ainesta".[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bokashin valmistusmenetelmä on kehitetty Japanissa, Ruykuysin yliopistossa, joka sijaitsee Okinawalla. Menetelmän toi julkisuuteen 1970-luvulla puutarhatieteen professori Teruo Higa. Hän julkaisi vuonna 1993 menetelmästään kertovan kirjan An Earth Saving Revolution. Bokashi kehitettiin vaihtoehdoksi voimaperäiselle kemialliseen lannoitukseen perustuvalle viljelylle.

Kehitystyössään Higa havaitsi, että kasvualustan mikrobistolla on suuri vaikutus kasvien kasvuun ja kehittymiseen. Hän tutki erityisesti mikrobien yhteisvaikutuksia ja tuli siihen tulokseen, että monipuolinen ja valikoitu mikrobeiden seos toimii ravintoverkostona, joka hajottaa erityisen tehokkaasti eloperäistä ainesta. Higan kehittämään mikrobiseokseen kuuluu maitohappobakteereita, hiivaa ja fototrooppisia bakteereita. Mikrobiseos kaupallistettiin ja se ilmestyi markkinoille vuonna 1982. Seos on imeytetty yleensä leserouheeseen ja sitä kutsutaan nimellä EM tai EM1(EM = Effective Microorganisms).[2]

Bokashiastian sisältöä.

Bokashi-kompostoinnin periaate

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bokashimateriaalina käytetään yleensä kotitalouksissa syntyvää ruokajätettä. Näiden lisäksi voidaan fermentoida paperia, ihmisten ja eläinten jätöksiä ja puutarhajätettä kuten lehtiä ja puuhaketta. Materiaalin tulee olla suhteellisen hienojakoista, jotta se painuu fermetoinnin aikana tiiviisti kasaan. Mitä hienojakoisempaa materiaali on, sitä enemmän mikrobeilla on pinta-alaa jolle asettua. Tämä nopeuttaa prosessia.[3]

Bokashimateriaali sijoitetaan ilmatiiviisti ruostumattomaan, vedenpitävään astiaan. Usein käytetään kannellista muoviämpäriä, jonka alaosaan on asennettu hana. Hana helpottaa prosessin aikana syntyvän nesteen, "bokashimehun", poistamista. Jos nestettä ei haluta poistaa, astian pohjalle voidaan sijoittaa paperia tai paperimassaa, joka imee syntyvän nesteen.

Tuoreen jätteen väliin ripotellaan EM-rouhetta tai -liuosta. Astiaa täytetään sitä mukaa kun kotitalousjätettä syntyy. Käyminen tapahtuu hapettomissa olosuhteissa yli viiden celsiusasteen lämpötilassa ja kestää 15 - 30 vuorokautta. Asianmukaisessa käymisprosessissa ei synny juurikaan hajuja.[3] Käymisprosessin aikana massan pintaan saattaa kasvaa valkoista rihmastoa, mikä on merkki onnistuneesta prosessista.[4] Valmiista bokashimassasta on yhä tunnistettavissa kasvinosia. Massa on pehmentynyt muttei vielä muistuta lainkaan multaa. Kun käymisprosessi on valmis, massaan sekoitetaan multaa. Tämä käynnistää varsinaisen maatumisen, jonka tuloksena saadaan lyhyessä ajassa ravinteikasta puutarhamultaa.

Bokashin vaikutukset maaperään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bokashin käyttöä on verrattu monissa tieteellisissä tutkimuksissa muihin luonnonmukaisiin lannoitteisiin sekä teollisesti tuotettuihin lannoitteisiin. Luonnonmukaisella ja kemiallisella lannoituksella on pitkäaikaisia vaikutuksia maaperään. Pitkään jatkuneena kemiallisella lannoituksella sadot saattavat pienentyä, koska orgaanisen aineksen määrä maaperässä vähenee.[5] Kemialliseen lannoitukseen verrattuna luonnonmukaiset lannoitteet toimivat maanparanteena. Bokashin vaikutuksia on verrattu myös muihin luomulannoitteisiin ja -maanparanteisiin, kuten biohiileen,[5] tavanomaiseen kompostiin,[6] ja kananlantaan.[7] Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Ainoa selvä ero on saatu lannoittamattoman maaperän ja bokashilla lannoitetun maaperän välillä. Bokashin etuna näyttää olevan maaperän köyhtymisen estäminen, orgaanisen aineksen ja monipuolisen mikrobiston ylläpitäminen.

Vaikutukset vedenpuhdistuksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bokashilla ja sen sisältämillä EM -mikrobeilla on ajateltu olevan kyky puhdistaa saastunutta vettä ja sitä on kokeiltu rehevöityneen järven puhdistuksessa muun muassa Suomessa. Näkemykset EM-liuoksen vaikuttavuudesta sinilevätilanteeseen ja veden kirkkauteen jäivät ristiriitaisiksi.[8] Vertaisarvioidussa kansainvälisessä julkaisussa on havaittu, että EM-liuoksella ei ole sinileviä vähentävää vaikutusta.[9] Pienimuotoisessa suomalaisessa opinnäytetyössä EM-mutapallot vähensivät vedestä nitraattia, mutteivät vaikuttaneet fosfaatin, sulfaatin tai typen määriin.[10] Kansainväliset tutkimustulokset jäteveden puhdistustehosta ovat olleet vaihtelevia.[11][12][13] Koska vaikutuksia on ollut hankala todentaa tieteellisesti, vesien puhdistusmenetelmä ei ole saanut suurta jalansijaa. Mikrobeiden teho on altis pienillekin olosuhdemuutoksille, mikä voi osaltaan selittää ristiriitaisia tuloksia.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Renee Benzaim: ”Bokashi”, How to Make Compost. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 23.7.2016). Englanniksi.
  2. ↑ Adam Footer: ”2”, Bokashi Composting: Scraps to Soil in Weeks, s. 26. Kanada: New Society Publishers, 2014. ISBN 978-0-86571-752-7 Bokashi Composting: Scraps to Soil in Weeks (viitattu 23.7.2016). Englanniksi.
  3. ↑ a b Ute Scheub: ”FAQs about terra preta production”, Terra Preta: How the World’s Most Fertile Soil Can Help Reverse Climate Change and Reduce World Hunger. Greystone Books Ltd, 2016. Terra Preta: How the World’s Most Fertile Soil Can Help Reverse Climate Change and Reduce World Hunger (Google-kirja.) (viitattu 23.7.2016). Englanniksi.
  4. ↑ Adam Footer: Bokashi Composting: Scraps to Soil in Weeks, s. 98. Kanada: New Society Publishers, 2014. ISBN 978-0-86571-752-7 Bokashi Composting: Scraps to Soil in Weeks (viitattu 23.7.2016). Englanniksi.
  5. ↑ a b Lei Dou et al.: Effects of Biochar, Mokusakueki and Bokashi application on soil nutrients, yields and qualities of sweet potato. International Research Journal of Agricultural Science and Soil Science, 2012, Vol. 2. vsk, nro 8, s. pp. 318-3. Shandong Academy of Agricultural Sciences, China. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 23.7.2016. Englanniksi.
  6. ↑ Cácio Luiz Boechat et al.: Net mineralization nitrogen and soil chemical changes with application of organic wastes with 'Fermented Bokashi Compost'. Acta Sci., Agron., 2013, 35. vsk, nro 2. Universidade Federal do Rio Grande do Sul, Brazil. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2016. Englanniksi.
  7. ↑ Hui-Lian Xu et al.: Effects of Organic Fertilizers and a Microbial Inoculant on Leaf Photosynthesis and Fruit Yield and Quality of Tomato Plants. Journal of Crop Production, 2001, 3. vsk, nro 1, s. 173-182. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2016. Englanniksi.
  8. ↑ Juha Peltomaa: Kauhean suuri ihme ja hämmästys - tapaustutkimus asiantuntijuuden kyseenalaistumisesta Kangasalan Kirkkojärvellä (PDF) Pro Gradu -tutkielma. 2008. Tampere: Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 23.7.2016. Suomeksi.
  9. ↑ Miquel Lurling et al.: Cyanobacteria blooms cannot be controlled by Effective Microorganisms (EM®) from mud- or Bokashi-balls. Hydrobiologia, June 2010, 646. vsk, nro 1, s. 133–143. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2016. Englanniksi.
  10. ↑ Anna-Riina Haverinen: Veden puhdistus mikro-organismisovelluksilla (EM Mudball®) (PDF) Kemiantekniikan kandidaatintyö. joulukuu 2015. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Arkistoitu 11.9.2016. Viitattu 23.7.2016. Suomeksi.
  11. ↑ A.Okuda and T. Higa: Purification of Waste Water with Effective Microorganisms and its Utilization in Agriculture. Proceedings of the 5th Interntational Conference on Kyusei Nature Farming, 1999, s. 246-253. Thaimaa: Senanyake, Y.D.A., Sangakarra, U.R., (eds.). Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 23.7.2016. Englanniksi. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Szyamanski, N. & Patterson R.A.: Effective microorganisms (EM) and wastewater systems. Future Directions for On-site Systems: Best Management Practice. Proceedings of On-Site Conference ’03 conference, 2003. Armidale, Australia. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 23.7.2016. Englanniksi. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Moyo et al.: Biological wastewater treatment and odour control by use of effective microorganisms at Ujams ponds. 9th Waternet /WARFSA/GWP-SA Symposium, 2008. Windhoek, Namibia. Englanniksi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bokashi&oldid=21303457”