Tämä on lupaava artikkeli.

Blood on Ice

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Blood on Ice
Bathory
Studioalbumin Blood on Ice kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  helmi- ja lokakuu 1988
kesäkuu 1989
kesä-heinäkuu 1995
 Studio  Heavenshore Studio (1988–1989)
Hellhole Studio (1995)
 Julkaistu 27. toukokuuta 1996
 Formaatti LP, C-kasetti, CD-levy
 Tuottaja(t) Thomas Forsberg, Börje Forsberg
 Tyylilaji viikinkimetalli
 Kesto 53.40
 Levy-yhtiö Ruotsi Tyfon Grammofon
 Levymerkki Ruotsi Black Mark
Bathoryn muut julkaisut
Octagon
1995
Blood on Ice
1996
Destroyer of Worlds
2001

Blood on Ice on ruotsalaisen äärimetalliyhtye Bathoryn yhdeksäs studioalbumi. Melodista viikinkimetallia edustava levy on konseptialbumi, joka kertoo tarinan kostoa vannovasta pojasta, jonka kotikylä tuhotaan ja perhe tapetaan. Levyn materiaali äänitettiin alun perin vuosina 1988–89, mutta yhtyeen keulakuva Thomas ”Quorthon” Forsberg pelkäsi albumin olevan liian suuri muutos sen black metal -tyyliin, joten projekti hyllytettiin. Forsberg mainitsi haastattelussa 1990-luvulla äänittäneensä nimeämättömän konseptialbumin 1980-luvun loppupuolella. Fanit alkoivat vaatia albumin julkaisua, ja yhtye päätti työstää albumia uudelleen. Noin kolmasosa albumin musiikista piti äänittää uudelleen. Albumi sai ilmestyessään myönteisen vastaanoton.

Äärimetallia ja erityisesti black metalia pioneerisoinut Bathory oli julkaissut 1980-luvulla uraauurtavia albumeita mutta vietti sittemmin hiljaiseloa. Vuonna 1994 yhtye teki paluun uudella thrash metal -tyylillä, johon ihailijat suhtautuivat varauksellisesti. Haastattelussa yhtyeen keulahahmo Thomas ”Quorthon” Forsberg vihjasi julkaisemattomasta albumista, joka oli äänitetty Blood Fire Deathin (1988) ja Hammerheartin (1990) välissä.[1][2] Albumi jäi tuoreeltaan julkaisematta, sillä Forsberg pelkäsi faniensa pettyvän viikinkiaiheiseen albumiin, jonka tyyli poikkesi merkittävästi 1980-luvun black metal -albumeista. Haastattelun jälkeen fanit alkoivat vaatia albumin julkaisua.[3]

Alkuperäiset äänityssessiot (1988–1989)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin äänitykset alkoivat Tukholman karulla Heavenshore-studiolla, joka oli muunneltu autotalli.[4][5] Albumia tuotti yhtyeen muiden julkaisujen tapaan Thomas Forsbergin isä Börje ”Boss” Forsberg.[6] Levyä alettiin työstää Heavenshorella vuoden 1988 helmikuussa[7] yhdessä Blood Fire Deathin kanssa.[8] Tarkoitus oli aluksi julkaista albumi yksinään, mutta myöhemmin ajatuksena oli julkaista sen sijaan tupla-albumi,[9] jonka tuotantoa jatkettiin Hammerheartin äänittämisen aikoihin vuoden 1989 kesäkuussa.[4][10][11] Lopulta tämäkin ajatus kariutui ja albumi hyllytettiin, kun Forsberg katsoi uuden materiaalin poikkeavan liikaa yhtyeen black metal -tyylistä.[3]

Lisä-äänitykset (1995)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forsbergin kerrottua julkaisemattomasta Bathory-albumista fanit alkoivat vaatia albumin julkaisua.[1] Julkaisua varten yhtye äänitti uudelleen albumista yli kolmanneksen, mukaan luettuna kaikki lauluosuudet.[2][4] Uudet osiot äänitettiin Tukholman Hellhole-studiolla, jossa äänityksestä vastasi Rex Luger. Miksaus tehtiin Rat Cellar -studiossa.[4] Forsberg soittaa albumilla kitaraa ja laulaa. Lisäksi albumilla esiintyvät rumpali Vvornth sekä basisti Kothaar.[4] Näitä taiteilijanimiä käyttivät useat eri sessiomuusikot yhtyeen eri julkaisuilla.[12][13] Forsbergin mukaan albumin musiikkia innostivat Richard Wagnerin oopperat, tarinaa taas kioskikirjailija Robert E. Howardin Conan barbaari -tarinat.[2]

Musiikkinäytteet
”The Sword” kuvaa kuinka päähenkilö saa käsiinsä tulessa ja jäässä taotun miekan.
”Gods of Thunder of Wind and of Rain” on albumin nopeatempoisempia kappaleita.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Tarinan nimeämätön päähenkilö on kymmenvuotias poikanen, kun parikymmentä mustiin sonnustautunutta ja kaksipäisen pedon tunnusta kantavaa ratsumiestä hyökkäävät hänen kotikyläänsä. Kylän miehet surmataan ja naiset ja lapset kaapataan kauas pohjoiseen. Päähenkilö piiloutuu puuhun ja jää hyökkäyksen jälkeen yksin.[14] Hän viettää seuraavat 15 vuotta yksin luonnossa ja oppii metsän tavat sekä eläinten ja luonnon kielen. Hänestä kasvaa voimakas mutta vihainen, ja hän vannoo kostoa hänen kyläänsä hyökänneille sekä pedolle, jonka tunnusta he kantoivat.[15] Eräänä päivänä hän tapaa metsässä yksisilmäisen miehen, joka kertoo nuorukaiselle tämän olevan ennustusten valittu, jumalten soturi, jonka tulee päihittää suuri kaksipäinen peto. Tätä varten vanhus ohjeistaa nuorukaista hankkimaan voimakkaita asioita, jotka tulevat auttamaan häntä taistossa.[16] Ensimmäinen on aikojen alussa, tulessa ja jäässä taottu miekka.[17] Toinen on kahdeksanjalkainen, lumenvalkoinen hevonen.[18]

Päähenkilön apuna on kaksi korppia, ja hän saa yliluonnollisia voimia. Ensiksi metsien noita vie hänen sydämensä, jotta hän kestää kaikki viillot ja haavat.[19] Tämän jälkeen hän matkaa pohjattoman järven luo, joka sisältää kaiken maailman tiedon. Vanhus kertoo aiemmin viskanneensa veteen vasemman silmänsä saadakseen kyvyn nähdä kaiken, mitä kuolevaiset eivät näe. Päähenkilö uhraa järvelle molemmat silmänsä ja saa käyttöönsä koko maailman tiedon. Lisäksi hänen ei tarvitse enää katsoa petoa silmiin tulevan taistelun aikana, sillä pedon katse jäädyttää kaikki, jota se katsoo silmiin.[20] Korppien ja muinaisten jumalten opastamana nuorukainen ratsastaa pohjoiseen kohtalonsa luo.[21] Hän ratsastaa läpi Helheimin porttien ja päihittää pedon taistelussa. Hän vapauttaa pedon vangitsemat sielut ja ratsastaa niiden kanssa Valhallaan.[22]

Yhtyeen aiempiin viikinkilevyihin verrattuna Blood on Ice on tuotannoltaan karkeampi ja sen kappaleet lyhyempikestoisempia. Akustisten kitaroiden rooli on pienentynyt paikoittaiseksi tehokeinoksi ja kappaleiden tempo on verrattain hidas, tosin mukaan mahtuu tunnelmoinnin ohelle myös nopeampia sävellyksiä. Musiikin tukena on erilaisia äänitehosteita, kuten hevosten laukka, veden solina, miekkojen kalistelu ja tuulen ujellus.[23][24][25]

Ruotsalaisen Tyfon Grammofonin alainen levymerkki Black Mark julkaisi Blood on Icen CD-levynä, c-kasettina ja vinyylilevynä.[4] Albumin CD-painoksen mukana tulee 32-sivuinen vihkonen, joka sisältää sanoitukset, kappaleluettelon sekä tekijätiedot, mutta myös sanasen yhtyeen historiasta sekä albumin äänittämisestä. Lisäksi jokaisen kappaleen sanoitusta edeltää lyhyt teksti, joka pohjustaa levyn tarinaa.[26]

Albumin kansitaiteen maalasi ruotsalainen taiteilija Kristian Wåhlin.[4] Kannen piti aluksi maalata perulainen Boris Vallejo, mutta tämä pyysi liian korkeaa hintaa, joten Forsberg kääntyi Wåhlinin puoleen.[5]

Vastaanotto ja jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vastaanotto
Arvostelupisteet
JulkaisuPisteet
AllMusic
Eduardo Rivadavia
4/5 tähteä[23]
Chronicles of Chaos
Adam Wasylyk
9/10[26]
The Collector's Guide to Heavy Metal: Volume 3: The Nineties
Martin Popoff
8/10[27]
Sputnikmusik
Kyle Ward
3.5/5[24]

Albumi sai sekä kriitikoiden että yhtyeen fanikunnan keskuudessa myönteisen vastaanoton. Pääosa kritiikistä kohdistui aiempien albumien tavoin Thomas Forsbergin lauluääneen.[4][23]

Aikalaisarviossa Chronicles of Chaos -verkkolehden Adam Wasylyk antaa albumille arvosanaksi 9/10 ja kehuu kappaleiden kuoromaisia kertosäkeitä sekä albumin yleistä tunnelmaa. Hänen mukaansa sen ainoa huono puoli on paikoittain heikko tuotanto, jonka syyksi hän katsoo useassa eri vaiheessa tapahtuneet äänitykset. Wåhlinin kansitaidetta Wasylyk ylistää ”fantastiseksi”.[26]

Uusioarviossa AllMusicin Eduardo Rivadavia antaa albumille neljä tähteä viidestä ja katsoo sen kuuluvan yhtyeen parhaimmistoon. Rivadavian mukaan albumi alkaa varovaisesti, kunnes sen taso nousee ennennäkemättömän korkealle. Hän kuulee musiikissa ja etenkin kappaleessa ”The Sword” yhtymäkohtia power metal -yhtye Manowariin.[23]

Avantgarde-Metal.comin arviossa James Slone katsoo, että Blood on Ice kehitti viikinkimetallia tyylinä eteenpäin. Vaikka yhtyeen albumi Blood Fire Death (1988) olikin viikinkiteemainen, vei Blood on Ice lajityyppiä kauemmas 80-luvun raa’asta black metalista. Slone kuvailee albumin äänimaailmaa kylmäksi mutta voimakkaaksi. Vaikka Forsbergin lauluääni on epätasainen, hän kykenee paikoittain hyvinkin voimakkaaseen tulkintaan, kuten kappaleessa ”The Lake”. Slonen mielestä laulu ei välttämättä ole kovin hyvää, mutta vilpittömyys ja tunteellisuus tekevät siitä erityisen. Rivadavian tavoin myös Slone kuulee musiikissa vaikutteita Manowarilta. Hänen mukaansa Conan barbaari on tarinan ilmeinen innoittaja.[25]

Sputnikmusicin Kyle Wardin mukaan Forsbergin lauluääni on kehittynyt huomattavasti sitten Hammerheartin (1990). Hänestä albumin laatu kuitenkin heittelee ja siltä puuttuu Bathoryn aiempien tuotosten raivokkuus. Wardin mukaan Forsberg toisaalta löysi ”soundinsa uudestaan”, ja Blood on Icen esittelemä uusi tyyli määritteli yhtyeen musiikkia sen hajoamiseen saakka.[24]

Kirjassaan The Collector's Guide to Heavy Metal: Volume 3: The Nineties kanadalainen metallitoimittaja Martin Popoff antaa albumille arvosanaksi 8/10.[27]

Encyclopaedia Metallum -tietokannassa albumin 13 käyttäjäarvioon perustuva keskimääräinen pistemäärä on 85 prosenttia (2020).[4]

Kaikki kappaleet säv. ja san. Thomas Forsberg[4].

NroNimiKesto
1.Intro01.45
2.Blood on Ice05.41
3.Man of Iron02.48
4.One Eyed Old Man04.21
5.The Sword04.08
6.The Stallion05.13
7.The Woodwoman06.18
8.The Lake06.42
9.Gods of Thunder of Wind and of Rain05.42
10.The Ravens01.09
11.The Revenge of the Blood on Ice09.53
53.40

Myöhemmissä CD-uusintapainoksissa kaksi enimmäistä kappaletta sekä kappaleet 6–7 on yhdistetty. Lisäksi levyn loppuun on lisätty nimeämätön outro.[4]

Muusikot[4]

Sessioartisti[4]

  • Tim Earl – tarinankerronta kappaleessa ”One Eyed Old Man”

Muut[4]

  1. a b Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 0.52–1.11.
  2. a b c Lahtinen, Luxi: BATHORY - An Epic Interview With Quorthon metalrules.com. 17.11.2001. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 23.1.2021. (englanniksi)
  3. a b Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 1.11–1.32.
  4. a b c d e f g h i j k l m n Bathory - Blood on Ice - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  5. a b What you have always wanted to know about Bathory (but was always too busy headbanging to ask) bathory.nu. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  6. Boss - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  7. Recording the debut album bathory.nu. Arkistoitu 11.5.2010. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  8. Bathory - Blood Fire Death - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  9. Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 3.30–3.41
  10. Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 3.14–3.30
  11. Bathory - Hammerheart - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  12. Kothaar - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  13. Vvornth - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  14. Forsberg 1996, s. 15.
  15. Forsberg 1996, s. 16.
  16. Forsberg 1996, s. 17.
  17. Forsberg 1996, s. 19.
  18. Forsberg 1996, s. 20.
  19. Forsberg 1996, s. 21–22.
  20. Forsberg 1996, s. 23.
  21. Forsberg 1996, s. 25, 27.
  22. Forsberg 1996, s. 28–29.
  23. a b c d Rivadavia, Eduardo: Blood on Ice AllMusic. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  24. a b c Ward, Kyle: Bathory . Blood on Ice Sputnikmusik. 20.12.2009. Arkistoitu 12.11.2021. Viitattu 12.11.2021. (englanniksi)
  25. a b Slone, James: Bathory “Blood on Ice” (1988/1996) Avantgarde-Metal.com. 2.5.2018. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 12.11.2021. (englanniksi)
  26. a b c Wasylyk, Adam: CoC : Bathory - Blood on Ice : Review Chronicles of Chaos. 9.6.1996. Arkistoitu 28.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  27. a b Popoff 2007, s. 42–43.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]