Björn Westerlund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nokian johtoa vuonna 1966: kaupallinen johtaja Bengt Widing, hallinnollinen johtaja Jarl Hohenthal ja toimitusjohtaja, vuorineuvos Björn Westerlund.

Björn Georg Wilhelm Westerlund (27. tammikuuta 1912 Hannover, Saksan keisarikunta11. maaliskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, vuorineuvos ja Nokian entinen pääjohtaja.[1] Hän oli myös hetken aikaa kauppa- ja teollisuusministeri V. J. Sukselaisen II hallituksessa (19. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 1961).

Westerlund valmistui diplomi-insinööriksi 1935 Teknillisestä korkeakoulusta. Valmistuttuaan hän aloitti pitkän Nokia-uransa Suomen Kaapelitehtaalla laboratorioinsinöörinä 1936–1940, osastoinsinöörinä 1940–1947, teknisenä johtajana 1947–1956 ja Verner Weckmanin seuraajana toimitusjohtajana 1956–1967. Westerlundin päätöksellä Kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkaosasto 1960, joka oli ensimmäiset 15 vuotta tappiollinen.

Kun Suomen Kumitehdas Oy, Suomen Kaapelitehdas Oy ja puunjalostus- ja voimayhtiö Nokia Ab fuusioituivat Oy Nokia Ab:ksi, tuli Westerlundista sen ensimmäinen pääjohtaja 1967. Hän jäi eläkkeelle 1977, mutta toimi vielä kaksi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Hän vaikutti myös keskeisesti Teollisuuden Voima Oy:n perustamiseen 1969 ja sen Olkiluodon ydinvoimalahankkeeseen. Ydinvoimala saatiin tilattua lännestä, kun Neuvostoliitto painosti tilaamaan idästä.

Westerlund oli Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan kunniajäsen, jolle ylioppilaskunta 16. marraskuuta 2002 myönsi ikiteekkarin arvonimen ja ketjun käyttöoikeuden. Tämä arvonimi on myönnetty vain kerran aiemmin.

  1. Vesikansa, Jyrki: Nokian Nalle uskoi visioonsa. Iltalehti, 13.3.2009, s. 10.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Häikiö, Martti: ”Westerlund, Björn (1912–2009)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 451–454. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
  • Vesikansa, Jyrki: Nokian Nalle: Vuorineuvos Björn Westerlundin elämänvaiheita. Otava, 2004. ISBN 951-1-19388-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]