Bergmann MG15 nA
| Bergmann MG15 nA | |
|---|---|
| Aseen tyyppi | konekivääri |
| Alkuperämaa |
 Saksan keisarikunta |
| Palvelushistoria | |
| Palvelusvuodet | 1916–1918 |
| Valtion käytössä |
Saksan keisarikunta Osmanien valtakunta Itävalta-Unkari |
| Sodissa | ensimmäinen maailmansota |
| Valmistushistoria | |
| Suunnittelijat |
Theodor Bergmann Louis Schmeisser |
| Suunniteltu | 1910 |
| Valmistajat | Bergmann Industriewerke |
| Valmistusvuodet | 1915–1918 |
| Tekniset tiedot | |
| Paino | 12.9 kg |
| Pituus | 1,120 mm |
| Piipun pituus | 726 mm |
| Kaliiperi | 8×57mm IS |
| Lippaan kapasiteetti | 100, 200 tai 250 panosvyö |
| Tulinopeus | 500 laukausta/min |
| Lähtönopeus | 890 m/s |
| Tehokas kantama | 400 m |
Bergmann MG15 nA (saks. Bergmann Maschinengewehr 15 neuer Art) on vuonna 1910 suunniteltu ja ensimmäisessä maailmansodassa käytetty konekivääri.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan armeija otti konekiväärin käyttöön 1915 ja sitä käytettiin myös lentokoneissa. Ase luotiin vastaamaan Britannian armeijan käyttämää Lewis-pikakivääriä, sillä ennen MG15:n käyttöön ottoa Saksa käytti pääosin Madsenia ja muita sotasaaliiksi saatuja pikakiväärejä. Saksan armeija käytti aiemmin muun muassa MG08 konekivääriä ja MG15 oli siihen nähden kevyempi, mutta ei yhtä luotettava. Bergmannin suunnittelema 7,92 kaliiperinen ilmajäähdytteinen kevyt konekivääri osoittautui ensimmäisissä kokeissa epäluotettavaksi. Louis Schmeisser ratkoi luotettavuusongelmat avoimella lukolla.[1] Tämän myötä sen lisänimeksi tuli "neuer Art".[2] MG15 kykeni ampumaan 500 laukausta minuutissa, mutta se alkoi kuumeta 300 ammutun patruunan jälkeen.[3] Sen tehokas kantama oli neljäsataa metriä ja se oli pääosin tarkoitettu lähitaistelua varten[4], kuten Lewis-pikakivääri, jonka kantama oli 800 metriä. MG15 oli loppujen lopuksi vähäisessä käytössä jalkaväellä. Sitä vastoin sitä käytettiin enemmän lentokoneissa, jossa sen tulinopeus nostettiin kahdeksaansataan. Vaikka MG15 oli vähäisessä käytössä saksalaisten keskuudessa se oli enemmän Osmaanien valtakunnan ja Itävalta-Unkarin jalkaväen käytössä. Lewis-pikakiväärin nähden MG15 käytti laatikkolipasta panosvyön sijaan, joka oli käytännöllisempi. Tämän myötä aseella kykeni ampumaan kerralla kaksi kertaa enemmän, kuin Lewisin pyöreällä lippaalla.[5]
Myöhemmin 1930-luvulla aseen korvasi MG34.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Light Machine Gun - Bergmann MG 15 nA, 1917 (Arkistoitu – Internet Archive) collections.museumvictoria.com.au Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
- ↑ The Kaiser's Army: The German Army in World War One books.google.fi Viitattu 28.11.2016 (englanniksi)
- ↑ Bergmann MG15 nA Gun firstworldwar.com Viitattu 2.11.2016 (englanniksi)
- ↑ Bergmann MG15nA ww1westernfrontweapons.weebly.com Viitattu 27.11.2016 (englanniksi)
- ↑ Bergmann MG 15nA light machine gun (1915) (Arkistoitu – Internet Archive) collections.royalarmouries.org Viitattu 27.11.2016 (englanniksi)