Belize

Belize
lippu vaakuna
Belizen sijainti kartalla
Valtiomuoto	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
Kuningas Kenraalikuvernööri Pääministeri	Charles III Froyla Tzalam Johnny Briceño
Pääkaupunki	Belmopan (23 038 as.)
Muita kaupunkeja	Belize City (60 800 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	22 966 km²  (sijalla 152)
– josta sisävesiä	0,7 %
Väkiluku (2017)	387 879 (sijalla 178)
– väestötiheys	14,7 as. / km²
– väestönkasvu	1,97 % (2013)
Viralliset kielet	englanti
Valuutta	Belizen dollari (BZD)
BKT (2012)
– yhteensä	1,765 mrd. USD  (sijalla 182)
– per asukas	4 550 USD
HDI (2019)	0,716 (sijalla 110)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	13 %
– teollisuus	23 %
– palvelut	64 %
Aikavyöhyke	UTC−6
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – Yhdistyneestä kuningaskunnasta	21. syyskuuta 1981
Lyhenne	BZ
– ajoneuvot:	BH
– lentokoneet:	V3
Kansainvälinen suuntanumero	501
Tunnuslause	Sub Umbra Floreo (suom. Varjossa kukoistan)
Kansallislaulu	”Land of the Free”
Edeltäjä(t)	Brittiläinen Honduras (1862–1981)
Infobox OKNimi-testi OK

Belize on valtio Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaalla. Se eroaa monista muista alueen maista siten, että se oli Britannian siirtomaa (Brittiläinen Honduras) ja on edelleen virallisesti englanninkielinen, Kansainyhteisön jäsen ja tunnustaa Ison-Britannian monarkin hallitsijakseen. Belizessä on koralliriuttoja ja reheviä sademetsiä. Mayojen jälkeen aluetta hallitsivat espanjalaiset ja britit, kunnes se itsenäistyi 1981. Talous pohjautuu maatalouteen ja matkailuun, joten hurrikaanit aiheuttavat alueelle osuessaan suurta tuhoa.

Maantiede

Belizen kartta.

Belize sijaitsee Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaan kaakkoisosassa. Belizen pohjoispuolella on Meksiko, lännessä ja etelässä Guatemala ja idässä Karibianmeri. Maan pinta-ala on 22 966 km²

Belizen pohjoisosa on suurimmaksi osaksi rannikkotasankoa ja tiheää sademetsää. Etelässä ovat matalat Mayavuoret, joilla sijaitsee maan korkein kohta Doyle's Delight (1124 m). Karibianmeren rannikolla on koralliriuttoja ja pieniä saaria, joista suurin on Ambergris Caye. Belizeen kuuluu läntisen pallonpuoliskon pisin valliriutta ja koko maailman toiseksi pisin heti Ison Valliriutan jälkeen. UNESCOn maailmanperintöluetteloon onkin lisätty Belizen rantariuttojen suojelualue.

Ilmasto on trooppinen ja sadekausi kestää toukokuulta marraskuulle. Maa kärsii säännöllisesti hurrikaanien ja trooppisten myrskyjen aiheuttamista rankkasateista ja tulvista. Vuosina 1930–2010 Belizeen osui 16 hurrikaania (eli keskimäärin joka viides vuosi), lisäksi samalla jaksolla maata kohtasi 17 trooppista myrskyä. Hurrikaani Hattie surmasi 275 henkeä vuonna 1961, ja Hurrikaani Fifi iski Belizeen 1974.

Metsät peittävät yli puolet Belizen pinta-alasta. Alavilla alueilla on mahonkia ja monia orkidealajeja kasvavaa trooppista sademetsää. Ylempänä pääasialliset puulajit ovat havupuita. Luonnonsuojelua pidetään tärkeänä, ja 18 kansallispuistoon sisältyy maailman ainoa jaguaariensuojelualue.

Belizessä kasvaa yli 4 000 luonnonvaraista putkilokasvilajia, joiden joukossa on ainakin 700 puulajia, 250 kämmekkälajia ja useita perinteisiä lääke- ja rohdoskasveja. Systemaattinen kasvilajikartoitus on vasta aloitettu.

Belizen viidestä kissaeläimestä jaguaari oli mayoille kaikkein tärkein eläin. Muut kissaeläimet ovat puuma, oselotti, pitkähäntäkissa ja jaguarundi. Belizessä elää myös mölyapinoita, tapiireita ja lamantiineja. Kolme uhanalaista kilpikonnalajia pesii Belizessä. Maassa on havaittu 530 lintulajia, joiden joukossa on 200 muuttolintua.

Historia

Varhaishistoria

Altun Han mayatemppeli Belizessä.

Mayojen korkeakulttuuri kehittyi Jukatanin niemimaan alavilla alueilla ja sen eteläpuolisilla ylängöillä. Alue kuuluu nykyisin Belizen lisäksi Meksikoon, Guatemalaan ja Hondurasiin. Jo ennen vuotta 2500 eaa. metsästäjä-keräilijäryhmät asettuivat pieniin kyliin. Metsästyksen ja keräilyn ohella he alkoivat viljellä maissia, papuja, kesäkurpitsaa ja chiliä, jotka ovat edelleen tärkeä osa alueen asukkaiden ruokavaliota. Suunnilleen vuosien 2500 eaa. ja 250 jaa. aikana kehittyivät mayojen sivilisaation tärkeimmät piirteet. Se kukoisti klassisella kaudella noin vuosina 250–1200. Maanviljelyssä kehitettiin työläs penkereisiin perustuva kastelujärjestelmä ja kaskiviljelyn tekniikoita.

Belizen alueelta on löydetty varhaisten maya-kaupunkien raunioita. Viisi kilometriä Orange Walkista länteen on 2500 eaa. rakennettu Cuello, mistä on löytynyt alueen vanhimmat astiat. Puolijalokivet osoittavat, että kauppaa käytiin laajalla alueella jo 1500 eaa. Cerrosin rauniokaupunki on noin vuosilta 300 eaa.–100 jaa., ja siellä näkyy jälkiä mayojen varhaisesta arkkitehtuurista ja taidokkaista kaiverruksista ja kivirakenteista. Altún Hasta, noin 30 km Belize Citystä, on löytynyt auringonjumala Kinich Ahaun jadenaamio.

Klassisen kauden lopulla Belizen alueella eli noin 400 000 asukasta. Yhteiskunta kuitenkin taantui voimakkaasti 900-luvulla, ja vaikka kaupungeissa asuttiin edelleen, ne menettivät merkityksensä seremoniallisina keskuksina. Kulttuurin romahduksen syitä ei tunneta.

Siirtomaa-aika

Brittiläisen Hondurasin lippu.

1600-luvulla nykyisestä Belizestä tuli Espanjan Keski-Amerikan ja Karibian siirtokuntien osa. Tarinan mukaan eurooppalainen asutus Belizessä alkoi 1638 haaksirikkoutuneiden englantilaisten merimiesten perustamasta siirtokunnasta. Seuraavan kahdensadan vuoden aikana englantilaiset perustivat alueelle lisää siirtokuntia, joiden pääasiallisena vientituotteena oli puutavara. Muihin elinkeinoihin kuului merirosvous.

Vuosina 1763 ja 1783 Espanja solmi sopimuksen, joiden mukaan britit saivat oikeuden puunhakkuuseen, mutta alue kuului edelleen Espanjan alaisuuteen. Vuonna 1798 Espanja yritti poistaa britit Belizestä voimatoimin. Yucatánin kastisodan (1847–1853) aikana maahan pakeni tuhansia espanjankielisiä siirtolaisia. Alueesta tuli virallisesti Britannian siirtomaa vuonna 1862 nimellä Brittiläinen Honduras. Meksiko luopui virallisesti vaatimuksestaan alueeseen 1893.

Itsenäisyys

Brittiläinen Honduras sai itsehallinnon vuonna 1964, ja sen nimi muutettiin Belizeksi 1973. Pelko aluetta itselleen vaatineen Guatemalan hyökkäyksestä viivytti itsenäisyyttä vuoteen 1981. Brittijoukkoja lähetettiin vuonna 1975 puolustamaan rajaa. Guatemala tunnusti Belizen vasta vuonna 1991. Maat neuvottelivat rajasopimuksen syyskuussa 2002, mutta Guatemala hylkäsi sen.

Maan suurin kaupunki kärsi suuresti hurrikaanista vuonna 1931 ja hurrikaani Hattiesta vuonna 1961, hurrikaani Keithistä lokakuussa 2000 ja Iriksestä lokakuussa 2001. Hattien tuhojen jälkeen uutta pääkaupunkia Belmopania alettiin rakentaa sisämaahan ja hallinto siirtyi sinne vuonna 1970.

Ensimmäisenä pääministerinä oli itsenäistymisen jälkeen George Price. Hänen johtamansa Yhdistynyt kansanpuolue (People's United Party, PUP) oli johtanut maata kolmisenkymmentä vuotta, kunnes Yhdistyneen demokraattisen puolueen (United Democratic Party, UDP) Manuel Esquivelista tuli pääministeri 1984. PUP palasi kuitenkin valtaan 1989 vaaleissa edelleen Pricen johdolla, UDP oli vallassa 1993–1998 ja PUP 1998. Vuonna 2008 UDP:n Dean Barrow’sta tuli pääministeri murskavoiton jälkeen.

Huhtikuussa 2005 maassa mellakoitiin hallitusta vastaan. Maan öljyvarojen hyödyntäminen aloitettiin huhtikuussa 2006.

Vuonna 2011 Yhdysvallat lisäsi Belizen mustalle listalle huumekaupan takia.

Politiikka

Belize on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollisena valtionpäämiehenä on Britannian monarkki Charles III. Kuningasta edustaa kenraalikuvernööri. Käytännön hallitusvalta on pääministerin johtamalla hallituksella.

Vuoden 1981 perustuslaki määrittelee brittiläismallisen parlamentaarisen järjestelmän, jossa pääministeri ja hallitus ovat vastuussa parlamentille. Kaksikamarisen parlamentin vaaleilla valittuun edustajainhuoneeseen kuuluu 29 jäsentä, jotka valitaan viisivuotiskaudelle. Kenraalikuvernööri nimittää senaatin 12 jäsentä, kuusi pääministerin suosittelemaa ja kolme oppositiojohtajan valitsemaa. Belizen kirkkojen neuvosto ja evankelisten kirkkojen neuvosto, teollisuus- ja kauppakamari ja yritysvirasto, sekä ammattiliittojen kongressi ja yhteiskunnallinen ohjaava komitea suosittelevat kuvernöörille kukin yhden senaattorin valintaa. Senaatin puhemiehen nimittää valtapuolue.

Belizen itsenäisyyden ajan maata on hallinnut kaksi puoluetta, yhdistynyt kansanpuolue (PUP) ja yhdistynyt demokraattinen puolue (UDP). Belizen viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2015. Niissä UDP sai parlamenttiin 19 ja PUP 12 paikkaa. UDP:n johdossa oleva Dean Barrow sai samalla kolmannen kautensa pääministerinä.

Hallinnollinen jako

Belizen alueet

Belize on jaettu kuuteen alueeseen (district).

• 1 Belize
• 2 Cayo
• 3 Corozal
• 4 Orange Walk
• 5 Stann Creek
• 6 Toledo

Talous

Belizen rahayksikkö on Belizen dollari. Maan bruttokansantuote vuonna 2016 oli 1,765 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Työttömyys oli huhtikuussa 2017 9,0 prosenttia.

Belizen talous on keskittynyt paljolti maatalouteen ja turismiin. Vuoden 2015 tilastojen perusteella turismi tuotti noin neljänneksen ja maatalous noin 13 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kasvavan matkailualan ja vuonna 2005 tehdyn öljylöydön ansiosta Belizen talous on muuttunut selvästi 2000-luvulla. Talous on kuitenkin edelleen pientä, ja se on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta. Lisäksi maa on altis hurrikaaneille. Hurrikaanit ovat hidastaneet talouskehitystä vuosina 2001 ja 2007, kun sekä maatalouden sadot että turismin vaatimat infrastruktuuri ovat vahingoittuneet. Hurrikaani Earl vaurioitti taloutta puolestaan vuonna 2016. Sen ja maatalouden tuoton supistumisen takia Belizen bruttokansantuote laski sinä vuonna 1,5 prosenttia.

Tärkein vientituote on sokeri, mutta myös banaanin ja sitrushedelmien tuotanto on laajaa. Omaan kulutukseen maa kasvattaa lähinnä maissia, riisiä, salkopapua ja bataattia. Perinteinen viljelytapa on vuoroviljely, kerrallaan viljelyssä on 10–15 % viljelykelpoisesta maasta. Laiduntaminen vuorottelee peltoviljelyn kanssa. 1900-luvulle asti Belizen talous riippui lähes pelkästään puutavarasta, jonka alkaessa ehtyä sokeriruo’osta tuli päävientituote.

Vaikka maalla ei ole virallista suhdetta Kansainvälinen valuuttarahastoon, se on kehittänyt oman tervehdyttämisohjelmansa, johon kuuluu valtion palkkioiden jäädyttäminen, budjetin menojen vähentämistä ja palveluiden yksityistämistä. Cotonoun sopimuksen rauettua 2007 sen tilalle on solmittu Maailman kauppajärjestön hyväksymiä vapaakauppasopimuksia.

Merkittävimmät luonnonvarat ovat hedelmällinen viljelymaa, puutavara, kala ja vesivoima. Merkittävimmät vientituotteet ovat sokeriruoko, sitrushedelmät, banaanit, kalatuotteet, tekstiilit ja puutavara. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat viennin osalta Yhdysvallat, Britannia, Costa Rica ja tuonnin osalta Yhdysvallat, Meksiko ja Kuuba.

Väestö

Belizessä oli kesäkuussa 2017 maan tilastokeskuksen mukaan 387 879 asukasta. Etnisesti suurin osa väestöstä on sekoittunutta. Suurin etninen ryhmä on eurooppalaisten ja mayojen jälkeläiset eli mestitsit. Heitä on väestöstä vuoden 2015 tilastojen mukaan noin 43 prosenttia, ja he asuttavat erityisesti Belizen harvaanasuttua sisämaata. Siellä on myös suurin osa Belizen mayoista, joiden osuus väestöstä on 12 prosenttia. Rannikon keskiosia hallitsevat puolestaan afrikkalaista ja brittiläistä sukua ovat kreolit, joiden osuus väestöstä on 29 prosenttia. Erityisesti rannikon eteläosissa asuu garifunoja eli intiaanien ja afrikkalaisten jälkeläisiä, joita on noin kuusi prosenttia väestöstä. Muihin ryhmiin (arabeja, kiinalaisia, intialaisia sekä eurooppalaisperäisiä) kuuluu 10 prosenttia väestöstä.

Maaseudulla sosiaaliluokat seuraavat etnisten ryhmien rajoja, mutta kaupungeissa yhteiskuntaluokka määräytyy ensisijaisesti ihonvärin mukaan: vaaleat kreolit, mestitsit, intialaiset ja muut aasialaiset ovat ylempää luokkaa kuin tummat kreolit tai garifunot. Ylimmät yhteiskuntaluokat hallitsevat liike-elämää ja molempia suuria poliittisia puolueita, alemmissa luokissa työttömyys on yleistä.

Maan virallinen ja yleisesti käytetty kieli on englanti, mutta suurin osa väestöstä puhuu kreolikieltä krioli. Monet belizeläiset osaavat useampia kieliä, mutta mestitsit puhuvat pääosin espanjaa, garifunat garifunaa ja mayat mayakieliä.

Kristinusko on Belizen selvästi suurin uskonto. Vuoden 2010 tilastojen mukaan 40,4 prosentteja oli katolisia, 8,5 prosenttia helluntailaisia, 5,5 prosenttia seitsemännen päivän adventisteja, 4,6 prosenttia anglikaaneja ja 3,8 prosenttia saksankielisiä mennoniittejä. Muita protestantteja on 6,6 prosenttia ja muita kristittyjä 6,0 prosenttia.

Kulttuuri

Kansallisen kirjallisuuden perusta on kansantarinoissa ja muussa suullisessa perinteessä, mutta vain vähän siitä on kirjoitettu muistiin. Maalaus ja kuvanveisto ovat perinteisiä kuvataiteen lajeja. Varsinkin puun kaivertaminen ja veistäminen on suosittua.

Garifunien kehittämä rockmusiikin laji on nimeltään punta rock, ja se on levinnyt muuallekin Keski-Amerikkaan. Belizen tunnetuin muusikko on Andy Palacio, jonka sanotaan ”nostaneen Belizen musiikin maailmankartalle”. Palacio edustaa garifunien musiikkiperinnettä, ja hänet palkittiin maailmanmusiikin Womex-messuilla 2007.

Belizessä ei ilmesty päivälehtiä, mutta jotkut puolueet julkaisevat viikkolehtiä. Yleisradio yksityistettiin vuonna 1998, ja nykyisin maassa toimii joukko kaupallisia radioita. Myös yksityisiä televisioasemia toimii sekä maanpäällisessä antenniverkossa että kaupungissa kaapeliverkoissa.

Urheilu

Belize on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1968 lähtien 1–11 urheilijan joukkueella. Useimmiten joukkueessa on ollut yleisurheilijoita ja ampujia. Maa ei ole saanut mitaleita.

Belizen jalkapallomaajoukkue oli toukokuussa 2017 FIFA-rankingissa sijalla 145. CONCACAF Gold Cupin lopputurnaukseen se ei ole edennyt koskaan. Maassa on 42 joukkuetta ja niissä 3150 rekisteröityä pelaajaa. Belizen koripallomaajoukkue voitti Caricomin mestaruuden 1998, mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana sen taso romahti tyystin.

Baseballia muistuttava softball on suosittua Belizessä, ja sekä naisten että miesten joukkueet ovat menestyneet kansainvälisissä turnauksissa.

Lähteet

• Timeline: Belize (BBC) (englanniksi)
• Background Note: Belize (US. Department of State) (englanniksi)
• Belize (Arkistoitu – Internet Archive) (Tiscali) (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Belize Wikivoyagessa (englanniksi)

Väli-Amerikan valtiot

Mantereen maat	Belize Costa Rica El Salvador Guatemala Honduras Meksiko Nicaragua Panama
Saarivaltiot	Antigua ja Barbuda Bahama Barbados Dominica Dominikaaninen tasavalta Grenada Haiti Jamaika Kuuba Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago
Itsehallintoalueet	Anguilla Aruba Bonaire Brittiläiset Neitsytsaaret Caymansaaret Curaçao Guadeloupe Martinique Montserrat Navassa Puerto Rico Saba Saint Barthélemy Saint-Martin Sint Eustatius Sint Maarten Turks- ja Caicossaaret Yhdysvaltain Neitsytsaaret