Balanophoraceae

Balanophoraceae
Corynaea crassa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Santalales
Heimo:	Balanophoraceae L.C.Rich. & A.Rich.
Synonyymit
Dactylanthaceae Takht. Hachetteaceae Doweld Helosidaceae Bromhead Langsdorffiaceae Pilger Lophophytaceae Bromhead Mystropetalaceae Hook.f. Sarcophytaceae A.Kerner Scybaliaceae A.Kerner
Katso myös
Balanophoraceae Wikispeciesissä   Balanophoraceae Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Balanophoraceae on koppisiemenisiin kuuluva kasviheimo, johon kuuluu ainoastaan lehtivihreättömiä loiskasveja. Heimolla ei ole suomenkielistä nimeä. Siihen kuuluu toisten kasvien juurissa loisivia, rakenteeltaan erikoisia ja pitkälle surkastuneita kasveja, joita ei ensi näkemältä uskoisi kukkiviksi kasveiksi eli koppisiemenisiksi (Angiospermae). Heimon levinneisyys rajoittuu tropiikkiin yhtä lajia lukuun ottamatta. Kasveja tapaa erityisesti ylänköjen kosteissa metsissä.

Tuntomerkit

Näiden loiskasvien maansisäiset osat ovat mukulamaisia juurakoita, jotka voivat tulla pikkulapsen pään kokoisiksi. Lehdistä on jäänteitä vain suvussa Lophophytum. Mukula voi olla joko kokonaan loiskasvin solukon muodostama tai sekä loisen että isännän solukkojen muodostama (kimaira). Koska heimon kasvit ovat läheisessä yhteydessä isäntäkasviin, niiden juuretkin ovat surkastuneet, tosin joidenkin sukujen mukuloista lähtee juurakon haaroja. Kukinto kehittyy aluksi mukulan sisällä usein aivan valmiiksi asti ennen murtautumistaan esiin mukulasta.

Maanpinnan yläpuolelle kohoaa kasvista vain sen nuijamainen, tavallisesti mehevä ja sientä muistuttava kukinto. Sen väri vaihtelee vaaleankeltaisesta ruskeaan ja purppuranpunaiseen, ja siinä on muutama suomumaisten lehtien kiehkura. Joskus kukinto on haarainen (Sarcophyta). Lajit ovat joko kaksi- tai yksikotisia, kummassakin tapauksessa kukat ovat yksineuvoisia. Kukat ovat erittäin pieniä, pienimpiä koppisiemenisten joukossa. Suvussa Balanophora ne koostuvat vain 50 solusta, mikä on koppisiemenisen kukan ennätys. Kehälehtiä on tavallisesti kolme tai neljä, ja joissakin tapauksissa ne ovat kasvaneet yhteen. Joskus kehä puuttuu. Monia hetiön rakenneseikkoja on käytetty sukuja erottavina tuntomerkkeinä: mm. heteiden lukumäärää, palhojen monenlainen yhteenkasvaminen, ponnen pölylokeroinen määrä. Hyvin surkastuneissa emikukissa ei juuri ole tunnistettavia osia, ja siemenaiheistakin on jäljellä vain alkiorakot ilman integumentteja eli kalvoja. Näin ollen hedelmän morfologiakin on vaikeatulkintaista.

Balanophoraceae-heimon kasvien pölyttäjinä toiminevat kärpäset. Kasvin imelänmakea haju houkuttelee niitä puoleensa. Joidenkin lajien emikukan tyvi muuttuu öljyjä sisältäväksi elaiosomiksi, joka saa muurahaiset kiinnostuneiksi niistä. Ne toimivat hedelmien levittäjinä ainakin Mystropetalon-lajeilla.

Heimossa esiintyy suvuissa Balanophora ja Langsdorffia sekä loisjuurioilla (Thonningia) kasveille tavanomaisen tärkkelyksen sijasta vararavintona balanoforiini-nimistä vahamaista ainetta. Jaavalla sitä on käytetty kynttilöiden ja soihtujen polttoaineena.

Systematiikka

Balanophoraceae käsittää 17 sukua ja 50 lajia. Sukujen keskinäisistä sukulaisuussuhteista on esitetty erilaisia arvioita ja niitä on jaettu ainakin kuuden alaheimon kesken. Fylogeneettistä tutkimusta niiden suhteista ei ole juuri tehty. Ainoa tutkimus on vuodelta 1998, ja sen mukaan suku Mystropetalon sukulaisineen eroaa muista eniten. Heimo on usein myös hajotettu useammaksi, jopa yhdeksäksi, erilliseksi heimoksi.

Heimon asema koppisiemenisten joukossa on ollut epävarma surkastuneitten ja erikoistuneitten rakenteittensa vuoksi. 1960-luvulla sitä alettiin pitää Santalales-lahkon sukulaisena ja Cronquistin järjestelmässä se luetaankin kyseiseen lahkoon kuuluvaksi (siinä on mukana myös patukkikasvit Cynomoriaceae). Armen Tahtadžjan (1997) taas piti ylälahkoa Balanophoranae osana Magnoliidae-alaluokkaa ja yhdisti sen koppisiemenisten alkukantaisimpaan alaluokkaan. Uudet fylogeneettiset menetelmät osoittavat heimon olevan yhteyksissä Santalales-lahkoon, johon se nyt yhdistetään. Siihen kuuluu monia muitakin loisia tai puoliloisia, joskaan ei niin pitkälle erikoistuneita kuin Balanophoraceae-heimossa on.

Suvut

Manankukan (Dactylanthus taylori) hedekukkia.

• Balanophora J.R.Forst. & G.Forst.
• Chlamydophytum Mildbr.
• Corynaea Hook.f.
• Dactylanthus Hook.f. – manankukat, laji manankukka (D. taylorii)
• Ditepalanthus Fagerl.
• Exorhopala Steenis
• Hachettea Baill.
• Helosis Rich.
• Langsdorffia Mart.
• Lathrophytum Eichler
• Lophophytum Schott & Endl.
• Mystropetalon Harv.
• Ombrophytum Poepp. ex Endl.
• Rhopalocnemis Jungh.
• Sarcophyte Sparrm.
• Scybalium Schott & Endl.
• Thonningia Vahl – loisjuuriot, laji loisjuurio (T. sanguinea)

Lähteet

• Angiosperm Phylogeny Website (englanniksi)
• Kasvien maailma – Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. 1979.
• Vascular Plant Families and Genera, List of genera in family Balanophoraceae (englanniksi)