Baden-Württemberg
Baden-Württemberg | |
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
Valtio | Saksa |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Stuttgart |
– Pääministeri | Winfried Kretschmann (Vihreät) |
Pinta-ala | 35 673,27[1] km² |
Väkiluku (2021) | 11 125 000[1] |
– väestötiheys | 312 as./km² |
BKT (2021) | 536 miljardia euroa[2] |
Baden-Württemberg |
Baden-Württemberg[3] on Saksan osavaltio. Se sijaitsee maan lounaisosassa. Etelässä sen rajanaapuri on Sveitsi, lännessä Ranska. Naapuriosavaltiot ovat Rheinland-Pfalz, Hessen ja Baijeri. Baden-Württembergin pinta-ala on 35 673 neliökilometriä ja väkiluku 11,1 miljoonaa.[1] Pääkaupunki on Stuttgart.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallinen Baden kattaa osavaltion länsiosan ja historiallinen Württemberg puolestaan keski- ja itäosan.[4] Kaikkiaan Baden-Württemberg käsittää noin kymmenesosan Saksan pinta-alasta. Reinjoki muodostaa osavaltion länsirajan ja suurimman osan etelärajaa. Lounaisosassa sijaitsee Schwarzwaldin vuoristoalue. Etelässä Baden-Württemberg rajoittuu Alppien juuriin ja Bodenjärveen. Tonavan lähteet sijaitsevat myös osavaltiossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baden-Württemberg muodostuu historiallisista Badenin, Hohenzollernin ja Württembergin osavaltioista. Toisen maailmansodan jälkeen miehitysvallat perustivat alueelle kolme uutta osavaltiota: Württemberg-Baden (USA), Württemberg-Hohenzollern (Ranska) ja Baden (Ranska). Nämä yhdistettiin vuonna 1952 Baden-Württembergiksi, joka on jaettu neljään hallintoalueeseen (Regierungsbezirk): Freiburg, Karlsruhe, Stuttgart ja Tübingen. Hallintoalueet on jaettu edelleen 35 piiriin ja yhdeksään piirivapaaseen kaupunkiin.
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baden-Württemberg on perinteisesti ollut itänaapurinsa Baijerin tavoin oikeiston hallitsema osavaltio. Vuosina 1953–2011 sen pääministerinä oli kristillisdemokraatti. Varsinkin teollisuus- ja yliopistokaupungeissa vihreät on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi. Vuonna 2011 valtaan nousi sosiaalidemokraattien ja vihreiden koalitio, jonka johdossa on vihreiden kautta aikojen ensimmäinen osavaltion pääministeri Winfried Kretschmann.
Aluejako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baden-Württembergin osavaltio on jaettu neljään hallintopiiriin (saks. Regierungsbezirk), 35:een piirikuntaan (saks. Landkreis), joihin suurin osa kunnista ja kaupungeista kuuluu, sekä yhdeksään kaupunkipiiriin (saks. Stadtkreis), eli piirikuntaan kuulumattomaan kaupunkiin.
Hallintopiirit: Freiburg, Karlsruhe, Stuttgart, Tübingen
Kaupunkipiirit:
Piirikunnat:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Bevölkerung im Überblick www.statistik-bw.de. Viitattu 30.9.2022. (saksa)
- ↑ Bruttoinlandsprodukt, Bruttowertschöpfung 23.9.2022. Wiesbaden: © Statistische Ämter des Bundes und der Länder. Viitattu 30.9.2022. (saksaksi)
- ↑ Saksan osavaltiot kielitoimistonohjepankki.fi
- ↑ Historischer Atlas von Württemberg Landesamt für Geoinformation und Landentwicklung. Arkistoitu 30.9.2022. Viitattu 30.9.2022. (saksa)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baden-Württemberg Wikimedia Commonsissa
- BADEN-WÜRTTEMBERG A Portrait of the German Southwest Die Landeszentrale für politische Bildung Baden-Württemberg-sivusto. 2008.
- Alb-Donau-Kreis
- Baden-Baden
- Biberach
- Bodenseekreis
- Breisgau-Hochschwarzwald
- Böblingenin piirikunta
- Calw
- Emmendingen
- Enzkreis
- Esslingen
- Freiburg
- Freudenstadt
- Göppingen
- Heidelberg
- Heidenheim
- Heilbronnin piirikunta
- Heilbronnin kaupunki
- Hohenlohekreis
- Karlsruhen piirikunta
- Karlsruhen kaupunki
- Konstanz
- Lörrach
- Ludwigsburg
- Main-Tauber-Kreis
- Mannheim
- Neckar-Odenwald-Kreis
- Ortenaukreis
- Ostalbkreis
- Pforzheim
- Rastatt
- Ravensburg
- Rems-Murr-Kreis
- Reutlingen
- Rhein-Neckar-Kreis
- Rottweil
- Schwarzwald-Baar-Kreis
- Schwäbisch Hall
- Sigmaringen
- Stuttgart
- Tübingen
- Tuttlingen
- Ulm
- Waldshut
- Zollernalbkreis