Axel Kempe

Axel Andreæ Kempe tai Axelius Andreæ Kempe (3. tammikuuta 1623 Närpiö – 4. tammikuuta 1682 Turku) oli monipuolinen yliopistomies sekä Suomen ja Turun akatemian ensimmäinen kirjastonhoitaja. Kempen vanhemmat olivat Lapväärtin kirkkoherra ja filosofian maisteri Anders Kempe (Andreas Magni, k. 1658) ja Anna Mårtensdotter Wargius (Warg). Kempen sukujuuret olivat Ruotsissa.

Yliopistoura

Axel Kempe kävi osittain koulunsa nykyisen Ruotsin puolella sijaitsevan Piitimen (Piteå) triviaalikoulussa, sillä hän vietti pari vuotta isoenonsa luona Torniossa. Tämän jälkeen hän jatkoi koulunkäyntiään Turussa ja kirjoittautui oppilaaksi vasta perustettuun Turun akatemiaan vuonna 1641, hän oli näin ollen yksi Akatemian ensimmäisiä oppilaita. Hänet vihittiin maisteriksi vuonna 1647 varsin levottoman ja paljon myös ei-akateemisia ansioita sisältäneen opiskeluajan päätteeksi. Samana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemian virkaatekeväksi deposiittoriksi, jonka palkka oli varsin vähäinen, ja vakinaisen viran hän sai hoitaakseen vuosina 1649–1652.

Kirjasto

Merkkipaalua Kempen uralla edustaa eittämättä hänen toimintansa Akatemian ja siten koko Suomen ensimmäisenä varsinaisena kirjastonhoitajana (aiemmin joku akatemian professoreista oli oman toimensa ohella hoitanut tehtävää). Kempe nimitettiin virkaan vuonna 1650, ja hän toimi siinä vuoteen 1658 saakka. Kuningattaren määräyskirjeessä kirjastonhoitajan vuosipalkkioksi oli määrätty 150 talaria. Akatemian kirjaston kokoelmat eivät olleet suuret, mutta oli Torsten Stålhandsken lesken suuri kirjalahjoitus sekä kreivi Pietari Brahen Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta hankkimat teokset, joista suurin osa oli ryöstetty sotasaaliiksi Böömin ja Määrin kirjastoista. Näitä teoksia oli kaikkiaan 315 kappaletta, ja näin hän oli saanut kirjaston perustamisen hyvään alkuun. Kuningatar Kristiinan antamiin lupauksiin vedoten Axel Kempe pyrki toimimaan lisälahjoitusten saamiseksi Tukholmasta kirjastolle, ja hän oleskeli tämän vuoksi pitkään valtakunnan pääkaupungissa. Kempe onnistuikin saamaan yli kolmesataa lahjoituskirjaa viemiseksi Turkuun.

Kempe julkaisi Akatemian konsistorin kehotuksesta vuonna 1655 luettelon yliopiston kirjaston teoksista: ”Bibliotheca Academiae Aboensis : sive elenchus, quo non modo certus scriptorum & librorum cujusq[ue] facultatis numerus ordine alphabetico continetur; sed etiam ex quo initio, quibus incrementis, quorumve liberalitate & munificentia bibliotheca haec Academica, ad tantam, qua nunc est, excreverit molem, paucis indigitatur. Adjectis ubivis forma, loco [et] tempore impressionis”. Tämä kirjanen ei ole kuin ohut 34-sivuinen vihkonen, ja sitä on säilynyt todennäköisesti vain yksi ainoa kappale Uppsalan yliopiston kirjastossa. Luettelossaan Kempe ryhmitteli teokset lahjoittajan mukaan ja sitten aiheen ja koon mukaiseen järjestykseen.

Professuurit

Kirjastonhoitajan toimeentulo ei ollut kovin vakaalla pohjalla, ja näin akatemian konsistori ehdotti, että Kempe nimitettäisiin kirjastonhoitajan viran ohella myös filosofisen tiedekunnan apulaiseksi, jolloin hän syrjäyttäisi erään toisen virkaa hakeneen, jolle konsistori oli jo kertaalleen luvannut kyseisen viran.

Kempe yritti kaksi eri kertaa saada professorin virkaa Akatemiasta, mutta turhaan. Vuonna 1658 Kempe kuitenkin nimitettiin politiikan ja historian professoriksi. Professuurinsa aikana hänen nimiinsä kertyi useita väitöskirjoja, koska aikakauden tapana oli laittaa kaikki väitöskirjat professorin nimiin. Näissä yksittäisissä väitöskirjoissa käsiteltiin lähinnä eettisiä, poliittisia ja taloudellisia erikoiskysymyksiä. Lisäksi Kempe julkaisi väitöskirjasarjan etiikan alalta, joka ilmestyi vuonna 1656 erillisenä teoksena Philosaphia Moralis sive Ethica. Mitään uusia ja mullistavia näkökantoja Kempe ei tässä teoksessaan esittänyt, mutta sillä oli kuitenkin kysyntää Turun akateemisissa piireissä, ja se ilmestyi vuosina 1662 ja 1673 uusina painoksina.

Vuonna 1671 Axel Kempe nimitettiin lainopillisen tiedekunnan professoriksi. Aikalaistodistuksen mukaan hänen terveytensä horjui jo tällöin ja hän antoi opetusta vain harvakseen. Näin ollen tiedekuntaan oli hankittava ylimääräinen opettaja. Joka tapauksessa Kempe valittiin kahdesti akatemian rehtoriksi, vuosiksi 1664–1665 ja 1675–1676.

Erityiset luottamustehtävät

• Pohjalaisen osakunnan inspehtori 1658, ja hän oli tässä tehtävässä vielä vuonna 1665.
• Itä- ja Länsi-Götanmaan sekä Länsipohjan maakuntien inspehtori nähtävästi vuonna 1671.
• Viipurin, Karjalan, Inkerin ynnä muiden maakuntien inspehtori 1679.
• Filosofisen tiedekunnan promoottori vuonna 1668.

Kiista piispa Gezeliuksen kanssa

Vuonna 1667 professori Kempe julkaisi väitöskirjan ”De officialibus”. Tämä herätti akatemian varakanslerin ja Turun piispan Juhana Gezeliuksen huomion. Piispan mielestä Kempe oli paljastanut valtiosalaisuuksia käsitellessään Ruotsin valtio-oikeuteen kuuluvia seikkoja, ja niinpä piispa asetti hänet syytteeseen. Kempe puolustautui viittaamalla erään virassa aiemmin toimineen professorin esimerkkiin, yliopistojen vapauteen ja itsenäiseen asemaan sekä siihen, että kaikki kirjassa mainitut tiedot olivat muuallakin vapaasti saatavilla. Kansleri Pietari Brahe vapautti Kempen syytteistä, mutta ilmoitti samalla, että kuninkaallinen kirje, jossa kiellettiin vastaavien tietojen julkaiseminen, koski myös vapaita ja itsenäisiä yliopistoja ja niiden opettajia.

Puoliso, lapset ja sukulaiset

Kempen ensimmäinen puoliso vuonna 1654 oli Agneta Eliasdotter Holm (k. 1656), rovasti Elias Holmiuksen ja Anna Reichembachin tytär. Tästä avioliitosta syntyi poika, Anders Kempe (yo 1672), joka toimi myöhemmin eskadroonansaarnaajana.

Kempen toinen puoliso noin vuonna 1659 oli Katarina Jakobsdotter. Tällä oli aiemmasta avioliitostaan Harvialan kartanon tilanhoitajan Lauri Bockin kanssa poika, korpraali Lars Bockius, myöh. Bock (yo 1659/1660, k. 1674).

Kempen isoisä oli kirkkoherrana Ruotsissa, ja isoisän veli oli Skaran piispana. Kempen veli oli rykmentinpastori Mårten Wargius, myöh. Kempe (yo 1640/41), ja hänen lankonsa Närpiön kirkkoherra Jakob Holmius (yo 1652, k. 1697).

Lähteet

• Kotivuori, Yrjö: Axel Kempe. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
• Pitkäranta, Reijo: Kempe, Axel (1623–1682) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.