Avignonin naiset

Pablo Picasso: Avignonin naiset (1907).

Avignonin naiset (ransk. Les Demoiselles d’Avignon) on taidemaalari Pablo Picasson vuonna 1907 valmistunut maalaus. Sen on sanottu mullistaneen koko 1900-luvun taiteen esittäessään kohteet samanaikaisesti useasta eri tarkastelupisteestä ja raivatessaan siten tietä uudelle tyylisuunnalle, kubismille.

Maalaus esittää viittä alastonta naista. Etualalla on hedelmiä pöydänkulmalla. Varsinkin kahden oikealla olevan naisen kasvot on kuvattu voimakkaasti vääristyneinä, ja ne muistuttavat primitiivisiä naamioita.

Maalauksen leveys on 233,7 senttimetriä ja korkeus 243,9 senttimetriä. Sen omistaa New Yorkissa toimiva Museum of Modern Art, joka hankki sen vuonna 1939.

Maalauksen synty ja tyyli

Picasso aloitti maalauksen tekemisen vuoden 1906 lopulla. Alkujaan hän aikoi maalata naiset kehittämänsä ”ibeerisen tyylin” mukaisesti, joka perustui muinaiseen iberialaiseen kuvanveistoon. Kesällä 1907 hän kuitenkin kiinnostui Afrikan ja Oseanian Oseanian perinteisestä taiteesta, mikä innosti hänet muuttamaan työtään ja lisäämään siihen riitasointuja. Valmiissa maalauksessa Picasson alkuperäisenä esikuvana olleen iberialaisen kuvanveiston vaikutus näkyy vasemmanpuoleisten naisten päiden, nenien ja korvien kuvauksessa, afrikkalaisen ja oseanialaisen taiteen vaikutus puolestaan oikeanpuoleisissa hahmoissa. Picasso muutti kahden oikeanpuoleisen naisen kasvot omituisiksi naamioiksi ja kuvasi kyykyssä olevan naisen samanaikaisesti edestä ja takaa. Lisäksi hän muutti vasemmassa reunassa olevan naisen tummaihoiseksi. Picasso teki Avignonin naisista satoja luonnoksia. Teos valmistui vuoden 1907 kesä- ja heinäkuun aikana.

Picasso aikoi alun perin tehdä maalauksen, joka kuvaisi barcelonalaista bordellia, ja siinä oli naisten ohella tarkoitus esiintyä myös kaksi merimiestä ja pääkallo. Hän kuitenkin jätti nämä elementit pois jo varhaisessa vaiheessa, minkä jälkeen maalaus ei sisältänyt avoimia viittauksia bordellielämään. Muistumaksi aiheesta jäi kuitenkin nimi Avignonin naiset, joka oli Picasson ystävän Max Jacobin ehdotus. Se ei viittaa Avignonin kaupunkiin Ranskassa, vaan Barcelonan Avignon-katuun, jonka varrella oli runsaasti merimiesten suosimia bordelleja. Maalauksessa on kaikesta huolimatta nähty monenlaisia seksuaalisuuteen viittaavia vertauskuvia.

Picasso halusi maalauksellaan tietoisesti luoda uudenlaista taidetta, joka poikkeaisi aiemmin suosituista tyylisuuntauksista. Karkea esitystapa ja kulmikkaat muodot poikkesivat impressionistien välittömien elämysten kuvaamiseen pyrkineestä muotokielestä, mutta tasaiset ja sävyttömät väripinnat erottivat teoksen myös fauvismille ominaisesta voimakkaasta värien käytöstä. Radikaaleinta Avignonin naisissa oli kuitenkin kuvatilan muuntaminen, yhdestä näköpisteestä ja normaaleista mittasuhteista luopuminen. Siinä, missä länsimainen taide oli renessanssista alkaen pyrkinyt kuvaamaan ihmisruumista luonnonmukaisesti, Picasso pelkisti sen eri suunnista esitetyiksi litteiksi ja kulmikkaiksi pinnoiksi. Avignonin naisissa tämä näkyy selvimmin oikealla alhaalla olevan naisen kasvoissa. Hänen kasvojensa osat on sijoitettu epäsymmetrisesti ja silmät maalattu erivärisiksi. Myös muissa hahmoissa on käytetty kulmikkaita muotoja, ja esimerkiksi toisen oikealla seisovan naisen rinta on muutettu viivamaisilla siveltimenvedoilla varjostetuksi nelikulmioksi. Keskellä seisovat naiset näyttävät vähemmän vääristyneiltä, mutta heilläkin kasvot on maalattu edestä ja nenät sivulta päin. Yleisesti koko maalauksen tunnelma on levoton ja väkivaltainen.

Eugène Delacroix: Algerin naiset, 1834.

Vaikka Avignonin naiset poikkesi tyyliltään siihenastisista taiteen konventioista, siinä voi myös nähdä vaikutteita aiemmista tyylisuunnista. Hajotettu tila ja hahmojen eleet ovat saaneet innoitusta espanjalaisen mestarin El Grecon teoksista, maalauksen sommitelman esikuvana taas voidaan nähdä Paul Cézannen Kylpijät tai Ingresin haaremiaiheiset maalaukset.

Juuri klassisesta traditiosta jyrkästi poikennut naisvartaloiden ”väkivaltainen” kuvaustapa teki Avignonin naisista omana aikanaan kiistanalaisen. Teos otettiin sekä tyylinsä että aiheensa vuoksi vastaan järkyttyneenä. Vaikka Picasso oli tähän mennessä löytänyt taiteelleen uskollisia ostajia, hän päätti pitää Avignonin naiset useiden vuosien ajan poissa yleisön näkyviltä ja säilytti sitä ateljeessaan. Hän näytti sitä vain harvoille taiteilijaystävilleen, joista useimmat pitivät sitä rumana ja vastenmielisenä. Teos oli julkisesti esillä ensi kerran vuonna 1916. Picasso sai lopulta 1920-luvun alussa taulun myydyksi muotisuunnittelija Jacques Doucet’lle. Se pysyi melko tuntemattomana vuoteen 1937, jolloin se oli näytteillä Pariisin Petit Palais’ssa. Pian sen jälkeen teoksen osti New Yorkin Museum of Modern Art.