Aurèle Nicolet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Aurèle Georges Nicolet (22. tammikuuta 1926 Neuchâtel, Sveitsi – 29. tammikuuta 2016[1] Freiburg im Breisgau, Saksa[2][3]) oli sveitsiläinen huilisti.[4]
Nicolet opiskeli Andre Jaunet’n, Willy Burkhardin, Marcel Moysen ja Yvonne Drapierin johdolla. Hän voitti Geneven huilukilpailun 1948. Nicolet toimi professorina Berliinin musiikkiakatemiassa 1953−65 sekä Freiburgin musiikkikorkeakoulussa 1965−83. Hän oli Berliinin filharmonikkojen soolohuilistina 1950−59. Nicolet vieraili myös Suomessa, esimerkiksi Joensuussa 1990.[4]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pro Musica. Studien zum Spielen neuer Musik (1974)[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aurèle Nicolet gestorben: Der Flötist mit dem warmen Ton BR-Klassik. 30.1.2016. Viitattu 31.1.2016. (saksaksi)
- ↑ Johannes Adam: Aurèle Nicolet: Grandseigneur der Flöte. Nachruf in: Badische Zeitung vom 2. Februar 2016.
- ↑ Hommage ä Aurèle Nicolet. In: Flöte aktuell 1/2016, Deutsche Gesellschaft für Flöte (PDF).
- ↑ a b c Suuri musiikkitietosanakirja Kuul-N, s. 248. Helsinki: Weilin Göös, 1991. ISBN 951-35-4728-0
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
