Atte Jääskeläinen
| Atte Jääskeläinen | |
|---|---|
 Atte Jääskeläinen. Kuva vuodelta 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. elokuuta 1965 Forssa |
| Ammatti | Yliasiamies |
| Arvonimi | Kauppatieteen tohtori, varatuomari |
| Titteli | Yliasiamies |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset |
|
| Edeltäjä | Jyrki Katainen |
Atte Sakari Jääskeläinen (s. 2. elokuuta 1965 Forssa) on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies elokuusta 2023[1]. Tätä ennen hän työskenteli opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana 2020-2023.[2] Ennen virkamiesuraansa Jääskeläinen työskenteli toimittajana, muun muassa Yleisradion vastaavana päätoimittajana vuosina 2007–2017 ja Suomen tietotoimiston toimitusjohtajana ja päätoimittajana 2004–2006. Helsingin Sanomissa hän oli esimiestehtävissä 1995-2004.
Hän on toiminut myös Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston työelämäprofessorina, yliopiston Advisory Boardin puheenjohtajana, media- ja johtamiskonsulttina[3] ja The London School of Economics and Political Sciencen LSE:n Visiting Senior Fellow'n roolissa sekä Oxfordin yliopiston Reuters-Instituutin Visiting Fellowna [4].
Koulutus ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääskeläinen on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori[5] sekä oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän toimi notaarina ja notaarien vanhimpana Helsingin raastuvan- ja käräjäoikeudessa vuosina 1993–1994.[6]
Jääskeläinen työskenteli Helsingin Sanomissa, muun muassa politiikan toimituksen esimiehenä vuosina 2001–2004 ja taloustoimituksen esimiehenä 1995–2001. Hän oli Helsingin Sanomissa pankkiasioihin erikoistunut taloustoimittaja Suomen 1990-luvun laman ja pankkikriisin aikana. Sen jälkeen hän toimi 2004–2006 Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana.[7]
Jääskeläinen työskenteli vuosina 2007–2017 Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana.[6]. Hänet palkattiin Yleisradioon vuoden 2007 alusta sen ensimmäiseksi vastaavaksi päätoimittajaksi yhtiön yhdistettyä radio- ja tv-uutiset Yle Uutisiksi.[8] Kesällä 2007 hän nousi Ylen johtoryhmän jäseneksi vastaamaan uutisista, aluetoiminnasta ja urheilusta.[9]
Jääskeläinen oli kaudella 2017–2018 Visiting Fellow Britanniassa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa.[10] Hän oli myös 2017–2021 Visiting Fellow London School of Economics and Political Science LSE:ssä ja myöhemmin Visiting Senior Fellow ja Co-Director kansainvälisessä tutkimusprojektissa, joka tutki Euroopan kansallisten uutistoimistojen tulevaisuuden toimintamalleja.[11]
Valtioneuvosto nimitti 6. elokuuta 2020 Jääskeläisen opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.2020–30.9.2025 väliseksi ajaksi. [12]
Jääskeläinen on kirjoittanut kirjat Euroopan valuuttajärjestelmä EMS ja Suomi[13] ja Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet.[14] Hänen väitöskirjansa otsikko on Business Model Innovation Opportunities When News Has Become a Public Good[15].
Jääskeläinen kirjoitti yhdessä hollantilaisen Maike Olijin kanssa Euroopan yleisradioliiton EBU:n News Report -julkaisut "50 Ways to Make it Better: Building Audience and Trust" (2018)[16], "The Next Newsroom: Unlocking the Power of AI in Public Service Journalism (2019) [17] ja "Fast Forward: Public Service Journalism in the Viral Age" (2020)[18]
Kritiikkiä ja Sipilä-kohu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Juha Sipilän ja Yleisradion toimintaa koskeva kohu 2016
Suomen Kuvalehti julkaisi marraskuussa 2016 uutisen otsikolla ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”, jossa lehti kertoi, että Ylen julkaisema uutinen pääministeri Sipilän väitetystä esteellisyydestä ja pääministerin reaktiot siihen olivat aiheuttaneet kuohuntaa Ylessä. Ylen ajankohtaistiimi oli kirjoittanut asiasta jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko pääministeri Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle, mutta pääministerin Ylen päätoimittaja Jääskeläiselle lähettämien sähköpostiviestien vuoksi jutun julkaisu peruttiin. Ylen johto perui useita muitakin juttuja, muun muassa Aamu-tv:stä ja A-studiosta. Kolme Ylen työntekijää kertoi nimettömänä, että Ylen johto torppasi kolme Sipilän esteellisyysepäilyjä koskevaa jatkouutista.[19]
Eduskunnan oikeusasiamies katsoi helmikuussa 2017, että Sipilä ei ollut esteellinen asiassa. Asiassa ei oikeusasiamiehen mukaan ilmennyt minkäänlaista aihetta epäillä, että Sipilä olisi pyrkinyt toimimaan pääomitusasiassa jollakin tavalla puolueellisesti.[20]
Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2016 jutun, jossa kerrottiin, että Jääskeläinen olisi painostanut keväällä 2016 Yleisradion toimittajia, ettei pääministeri Juha Sipilän sijoitusvakuutukseen liittyvistä asioista julkaista uutisia.[21]
Silloinen A-studion juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Ylestä helmikuussa 2017 syyttäen Jääskeläistä sensuurista ja kovasta johtamistyylistä. Päivärinnan mukaan Jääskeläinen asetti täyskiellon pääministeri Juha Sipilää koskevan kohun käsittelylle Ylessä.[22] Aikaisemmin Ylestä erosivat joulukuussa 2016 Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski, jotka niin ikään syyttivät Jääskeläistä sensuurista.[23]
Keväällä 2017 Jääskeläinen jätti tehtävänsä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana pitkään jatkuneen kritiikin seurauksena. Jääskeläinen ja Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson mainitsivat syyksi Ylen työrauhan säilyttämisen pitkittyneen mediakohun jälkeen.[24] Helsingin Sanomat oli julkaissut edellisenä päivänä jutun, jossa väitettiin Jääskeläisen vihjanneen puolitoista viikkoa aiemmin tehdyssä haastattelussa, että Yle voisi jättää Julkisen sanan neuvoston. Jääskeläinen itse ilmoitti Twitterissä, ettei kyse ollut vihjauksesta vaan sarkasmista.[25]
Yle oli saanut Julkisen sanan neuvostolta maaliskuussa äänin 6–6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa langettavan päätöksen, jonka mukaan Ylen ja Jääskeläisen toiminnan saattoi tulkita niin, että Yle oli taipunut poliittiseen painostukseen niin sanotussa Sipilä-gatessa.[26]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääskeläinen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[27] Jääskeläinen on ollut nuoruudessa Keskustanuorten jäsen.[28]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Atte Jääskeläinen valittiin Sitran yliasiamieheksi Sitra. 5.5.2023. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ Atte Jääskeläinen nimitetty opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. 6.8.2020. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Hannus, Tanja & Kivimäki, Petri: Ylen entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessoriksi 2.5.2018. Yle. Viitattu 6.4.2019.
- ↑ Former Director of News and Current Affairs at Yle to join RISJ as Visiting Fellow | Reuters Institute for the Study of Journalism reutersinstitute.politics.ox.ac.uk. Viitattu 1.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Atte Jääskeläinen: Business Model Innovation Opportunities When News Has Become a Public Good | LUT-yliopisto www.lut.fi. 24.11.2023. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ a b Tia Tuominen (toim.): Suomen lakimiehet 2015 Finlands jurister, s. 273. Helsinki: Talentum, 2015. ISBN 978-952-14-2536-3
- ↑ Kalmi, Riikka: Atte Jääskeläinen vie Ylen uutistoiminnan muutokseen Ilta-Sanomat Viitattu = 3.3.2023. 30.6.2006.
- ↑ Atte Jääskeläinen Ylen uutistoiminnan johtoon Kaleva. 26.9.2006. Viitattu 9.2.2017.
- ↑ Jääskeläinen ottaa Härkösen paikan Yle 24:n johtajana ts.fi. 22.5.2007. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ Former Director of News and Current Affairs at Yle to join RISJ as Visiting Fellow 29.8.2017. Reuters Institute. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
- ↑ London School of Economics and Political Science: The Future of National News Agencies in Europe London School of Economics and Political Science. Viitattu 5.9.2021. (englanti)
- ↑ Atte Jääskeläinen nimitetty opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi 6.8.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.8.2020. (suomeksi)
- ↑ Oikeuskäytäntö kirjallisuudessa Finlex. Finlex.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet? - Atte Jääskeläinen - nidottu(9789510443514) | Adlibris kirjakauppa www.adlibris.com. Arkistoitu 5.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Atte Jääskeläinen: Business Model Innovation Opportunities When News Has Become a Public Good | LUT-yliopisto www.lut.fi. 24.11.2023. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ European Broadcasting Union (EBU): 50 Ways to Make it Better www.ebu.ch. 16.11.2018. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
- ↑ News Report 2019 - The Next Newsroom: Unlocking the Power of AI for Public Service Journalism. The European Broadcasting Union, 19.11.2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.9.2021). (englanti)
- ↑ News Report - Fast Forward: Public Service Journalism in the Viral Age. The European Broadcasting Union, 19.11.2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.9.2021). (englanti)
- ↑ Kauppinen, Juha: Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen Suomen Kuvalehti.fi. 30.11.2016. Viitattu 26.12.2016.
- ↑ Oikeusasiamies: Pääministeri ei ollut esteellinen Terrafame-asiassa Yle Uutiset. 1.2.2017. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ Sipilä syytti keväällä Yleä valehtelusta Helsingin Sanomat. 1.12.2016. Viitattu 1.12.2016. (Vain tilaajille)
- ↑ Ylen toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui – syyttää päätoimittajaa sensuurista suomenkuvalehti.fi. 9.2.2017. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Ylen Ajankohtais- ja Featuretiimin esimies Jussi Eronen irtisanoutui yle.fi. 14.12.2016. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Ylen uutistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen jättää tehtävänsä Ylen uutiset. Viitattu 29.5.2017.
- ↑ Katja Incoronato: Yle-pomo oikoo kohun nostattanutta heittoaan Uusisuomi.fi. 28.5.2017. Viitattu 2.12.2017.
- ↑ ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä Helsingin Sanomat. 29.5.2017. Viitattu 30.5.2017. (Vain tilaajille)
- ↑ Atte Jääskeläinen vie Ylen uutistoiminnan muutokseen digitoday.fi. 30.6.2006. Viitattu 22.7.2012.
- ↑ Ylen vastaava päätoimittaja oli keskustanuori Suomenkuvalehti.fi. 30.11.2016. Viitattu 1.12.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Atte Jääskeläinen, Reuters Institute for the Study of Journalism (englanniksi)