Atlas II
| Atlas II | |
|---|---|
 Atlas IIA Centaur kantoraketti hyötykuormanaan NASAn/NOAAn GOES-L sääsatelliitti, Cape Canaveral 3. toukokuuta 2000. |
|
| Tehtävä | kantoraketti |
| Valmistaja | Lockheed-Martin,[1] Convair[2] |
| Alkuperäismaa | Yhdysvallat |
| Rakettiperhe | Atlas II/Centaur[2] |
| Mitat | |
| Korkeus | 47,50 metriä[2] |
| Halkaisija | 3,05 metriä[2] |
| Massa | 187 600 kg[2] |
| Vaiheita | 4[2] |
| Kapasiteetti | |
| Hyötykuorma | 6 580 kg[2] |
| Laukaisuhistoria | |
| Laukaisupaikat | Cape Canaveral[2] |
|
|
|
Atlas II oli Atlas-rakettiperheeseen kuuluva kantoraketti, jota käytettiin 1991–2004. Sitä valmistettiin kolmea mallia: II, IIA ja IIAS.[3]
Viimeinen laukaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viimeinen Lockheed-Martin -yhtiön Atlas II -kantoraketti laukaistiin 31. elokuuta 2004. Tämä oli 63. Atlas II- kantoraketin onnistunut laukaisu ja kaikkiaan 584. Atlas-raketin laukaisu. Atlas II toimi moitteettomasti 13 viimeisen vuotensa ajan – ei yhtään räjähdystä. Raketti oli täten maailman luotettavimpia kantoraketteja.
Atlas II:n korkea luotettavuus oli Suomellekin onneksi, koska vuonna 1995 ESA:n SOHO-luotain laukaistiin Atlas II:lla. Siinä oli ensimmäiset suomalaiset suuret avaruuslaitteet, ERNE ja SWAN, jotka tutkivat edelleen Aurinkoa. Muiden kantorakettien (Ariane 5, Pegasus, Proton) kyydissä on menetyksiä koettu useita kertoja.
Laukaisu oli samalla viimeinen, joka tehtiin Cape Canaveral Air Force Basen laukaisutorni 36A:sta. Torni 36A oli käytössä 42 vuotta ja siitä tehtiin 68 laukaisua.[4] Etelä-Floridan "Cape Kennedy" alun perin oli Ilmavoimien rakettien laukaisukeskus. Laukaisutorni 36A oli ensin Ilmavoimien käytössä, sitten NASA käytti sitä miehittämättömien lentojen laukaisuihin ja palautti sen Ilmavoimille 1980-luvulla.
15-kerroksisen kerrostalon korkuisella (47 metriä) Atlas IIAS-kantoraketilla oli kuormanaan U.S. National Reconnaissance Office’n (NRO) NROL-1-satelliitti. Lennonjohto antoi satelliitille kutsumanimen "Nemesis". Koska NRO:n toimiala on vakoilu satelliittien avulla, satelliitista ei saada enempää tietoa muutamaan vuosikymmeneen.
Laukaisun toteutti International Launch Services (ILS) yhtiö, joka käytti pääomistajansa Lockheed-Martinin rakettia. Raketti oli aiemmin General Dynamicsin tuote, kunnes se myi 1990-luvulla kaiken avaruuteen liittyvän toimintansa. Atlas on Convair-yrityksen suunnittelema.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ On Atlas’ Shoulders Lockheed Martin. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b c d e f g h Atlas II Encyclopedia Astronautica. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- ↑ ATLAS II U.S. Air Force Fact Sheet. maaliskuu 2003. Arkistoitu 1.5.2017. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- ↑ Ken Warren: Historic complex 36 towers toppled 45th Space Wing. 21.6.2007. Viitattu 28.12.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atlas IIA Encyclopedia Astronautica. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- Atlas IIAS Encyclopedia Astronautica. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- Atlas IIA(S) Data Sheet Space Launch Report. 10.10.2015. Arkistoitu 11.10.2018. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- Cape Canaveral Air Force Station - Launch Complex 36 Air Force Space and Missile Museum. Arkistoitu 28.12.2018. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- Atlas Mission Planner’s Guide for the Atlas Launch Vehicle Family, Revision 3. San Diego, California: General Dynamics Commercial Lanch Services inc., huhtikuu 1992. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.12.2018). (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Ray, Justin: Atlas 2 rocket retires with remarkable record Spaceflight Now. 31.8.2004. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- Cleary, Mark C.: Medium and Light Military Space Operations - ATLAS II/CENTAUR Missions fas.org. The Cape: Miltary Space Operations 1971-1992 - Fas.org. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
- Krebs, Gunter Dirk: Atlas-2AS Gunter's Space Page. 12.12.2017. Viitattu 28.12.2018 (englanniksi).
