Ashdod

Ashdod (אַשְׁדּוֹד)
Ashdodin nähtävyyksiä
lippu	vaakuna
Ashdod
Koordinaatit: 31°48′N, 34°39′E
Valtio	Israel
Hallintoalue	Eteläinen
Perustettu	1956
Väkiluku (2016)	221 591
www.ashdod.muni.il
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Ashdod (hepr. אַשְׁדּוֹד, arab. اشدود‎, إسدود Isdud) on kaupunki Israelissa Välimeren rannalla noin 53 kilometriä Jerusalemista länteen. Tel Aviv sijaitsee noin 32 km pohjoiseen ja Askalon 20 km etelään Ashdodista. Vuoden 2016 lopussa sen väkiluku oli 221 591 ja se kuuluu eteläiseen hallintoalueeseen. Kaupungilla on pitkä historia, mutta se raunioitui ajan saatossa. Nykyinen kaupunki on perustettu vuonna 1956.

Historia

Katukuvaa Isdudissa 1910-luvulla.

Varhaisimmat asutuksen merkit Tell Ashdodin paikalta ovat vuoden 1600 eaa. paikkeilta. Tuona aikana kanaanilaiset hallitsivat Niilin suiston aluetta ja egyptiläisvalta palautui Palestiinan eteläosiin vuoden 1550 eaa. jälkeen. Samalla ajanjaksolla alueelle ilmaantui myös muita asutuskeskuksia. Kaupunki oli sittemmin Egyptin protektoraatti ja ugaritilaisissa teksteissä mainitaan kaupungissa toimineen ashdodilaisia kauppiaita. Kaupunki tuhoutui 1200-luvun eaa. levottomuuksissa, mutta se rakennettiin uudestaan hävityksen jälkeen. Alueen uudet asukkaat olivat mahdollisesti merikansoja ja Ashdodista tuli filistealainen kaupunki 1100- ja 1000-lukujen eaa. välillä. Kaupunki kasvoi nopeasti ja siellä valmistettiin arkeologien Ashdodin keramiikkana tuntemia saviastioita. Vanha testamentti mainitsee Ashdodin filistealaisten ja juutalaisten välisissä konflikteissa. Kaupunki oli yksi Palestiinan etelärannikon viidestä filistealaisesta kaupunkivaltiosta ja juutalaiset lähteet pitivät sitä filistealaisten keskuksena. Esimerkiksi filistealaisten voitettua juutalaiset taistelussa he veivät juutalaisten liitonarkin Ashdodiin Dagonin temppeliin. Arkeologisten löydösten perusteella Ashdod oli tuolloin Palestiinan suurin kaupunki. Se hyötyi etenkin rannikon Egyptiin ja sisämaahan Arabian niemimaalle suuntautuneesta kaupasta ja suurimmillaan sen kaupunginmuurien sisäinen alue käsitti noin 40 hehtaaria.

Assyrialaiset valtasivat Ashdodin vuonna 721 eaa. ja kaupunki joutui maksamaan Assyrialle suojelurahaa. Kaupunki kapinoi erään Yamanin eli kreikkalaisen johdolla assyrialaisia vastaan, joiden kostoretkeä Sargon II:n johdolla vuonna 712 eaa. kuvaillaan Dur-Šarrukinissa Sargonin palatsissa, sekä joissakin viittauksissa Vanhassa testamentissa. Tuhannet kaupungin asukkaat surmattiin ja sen rakennukset tuhottiin. Vanhojen rakennusten raunioille perustettiin uusia keramiikkatehtaita, joiden työntekijät tuotiin muualta. Seuraavan 200 vuoden ajan Ashdod oli assyrialaisten keskus Palestiinassa ja Assyrian romahtaessa alueesta kiinnostuivat jälleen egyptiläiset. Herodotoksen mukaan faarao Psametik I piiritti kaupunkia 29 vuotta vuoden 640 eaa. paikkeilla. Vuoden 600 paikkeilla kaupungin valtasi puolestaan uus-Babylonian hallitsija Nebukadressar II, joka tuhosi kaupungin linnoitukset päättäen samalla sen aseman ympäröivän alueen keskuksena. Vanhakaupunki kutistui käsittämään vain vanhan akropoliksen alueen ja huomattavasti merkittävämpi oli sittemmin sen vanha satama-alue, jonne muodostuneen kaupungin kreikkalaiset tunsivat nimellä Azotos Paralios. Kaupunki muodosti akhaimenidien Persian etelärajan ja vuonna 332 eaa. sen valtasivat Aleksanteri Suuren joukot. Makkabilaiskapinan aikana makkabealaiset valtasivat Ashdodin vuonna 148 eaa. ja roomalainen Pompeius valtasi sen vuonna 63 eaa.

Uuden testamentin mukaan Filippus käännytti Ashdodin kristinuskoon ja 300-lukuun jaa. mennessä kaupunki oli piispanistuin. Ashdodin piispat osallistuivat esimerkiksi Nikean, Seleukian ja Efesoksen kirkolliskokouksiin. Kaupunkia käytettiin pysähdyspaikkana pyhiinvaellusreittien varrella ja Madaban mosaiikissa se mainitaan nimellä Minat Asdud. Arabit valtasivat Ashdodin vuonna 634 heidän voitettuaan Bysantin valtakunnan joukot Ajnadainin taistelussa lähellä Ashdodia. Ristiretkeläiset valtasivat kaupungin heidän voitettuaan egyptiläiset vuonna 1099, ja he rakennuttivat sen satamaa suojaamaan pienen linnoituksen. Mamelukkien kukistaessa ristiretkeläiset vuonna 1291 he tuhosivat Ashdodin sataman estääkseen ristiretkeläisiä palaamasta alueelle. Satamakaupunki hävisi kokonaan, mutta vanhan akropoliksen paikalle oli rakentunut Isdud-niminen palestiinalaiskylä, jossa 1900-luvun lopulla oli noin 5 000 asukasta.

Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1948 Egyptin armeijan joukot etenivät hieman Isdudista eteenpäin rannikkoa pitkin, jonne eteneminen pysähtyi Israelin puolustusvoimien avulla. Israelilaiset hyökkäsivät puolestaan 20. lokakuuta 1948 ja egyptiläiset vetäytyivät kohti Gazaa. Isdudin asukkaat pakenivat Israelin joukkojen tieltä. Vastaitsenäistynyt Israel alkoi rakentaa uutta Ashdodin kaupunkia vuonna 1956 vanhan kaupungin rauniolta luoteeseen.

Talous

Ashdodin sataman kautta kulkee 60 % Israelin merikuljetuksista. Sitä on laajennettu viime vuosina, jotta Panamax-luokan alukset voivat käyttää sitä. Kaupungissa on maan toinen öljynjalostamo. Muita teollisuudenaloja ovat lääkkeet, rakentaminen ja soijaöljy.

Israel Aircraft Industriesin tytäryhtiö Eltan pääkonttori sijaitsee Ashdodissa, jossa valmistetaan tutkalaitteita ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.

Väestö

Ashdodin kaupungintalo

Vuoden 2016 lopussa Ashdodin asukasluku oli 221 591. Ashdod on ollut Israelin nopeimmin kasvava kaupunki ja useiden uusien maahanmuuttajaryhmien kohde. Sen ensimmäiset juutalaiset asukkaat olivat peräisin Pohjois-Afrikasta ja sittemmin muuttajia on tullut esimerkiksi Venäjältä ja Etiopiasta. Kaupungissa on myös suuri haredijuutalaisten yhteisö.

Ystävyyskaupungit

• Bordeaux, Ranska
• Bahía Blanca, Argentiina
• Spandau, Saksa
• Tampa, Florida, Yhdysvallat

Aiheesta muualla

• Kaupungin viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive)