Arvikan kunta
| Arvikan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Värmlannin lääni |
| Maakunta | Värmlanti |
| Keskustaajama | Arvika |
| Kuntakoodi | 1784 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 649,03 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 25 932 |
| – Väestötiheys | 15,7 as./km² |
Arvikan kunta (ruots. Arvika kommun) on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin. Kunnan keskustaajama on Arvika.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 649,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 25 932 henkeä (31.12.2020).[2]
Ylöjärvi on Arvikan ystävyyskaupunki Suomessa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 79,89 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1821 perustettu Arvikan kauppala oli yksi niistä alkuperäisistä kahdeksasta kauppalasta, jotka muodostivat oman kuntansa vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Vuonna 1911 kauppala muutettiin Arvikan kaupungiksi. Arvikan maalaiskuntaan perustettiin Hagan taajaväkinen yhdyskunta. Osa maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin vuonna 1921, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Loppuosa maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin vuonna 1944.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Brunskog (Brunskog, Boda ja Mangskog)
- Glava (ei muutosta)
- Gunnarskog (Bogen ja Gunnarskog)
- Stavnäs (Högerud, Stavnäs ja Värmskog)
- Älgå (Ny ja Älgå)
Arvikan kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.
Vuonna 1971 Arvikan kaupunki ja yllä mainitut viisi maalaiskuntaa muodostivat nykyisen Arvikan kunnan. Värmskögin alue Stavnäsin maalaiskunnasta liitettiin kuitenkin Grumsin kuntaan ja Bodan alue Brunskogin maalaiskunnasta Kilin kuntaan.[6]
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen vaakuna on entisen Arvikan kaupungin vaakuna. Myös kaikilla maalaiskunnilla oli oma vaakuna. Gunnarskogin maalaiskunnan vaakunan ahma on samassa asennossa kuin Suomessa Kittilän vaakunassa.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 921 | 11,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 557 | 2,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 972 | 7,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 20 391 | 78,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 144 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 156 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 049 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 79 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,2 %
- 18–64-vuotiaat: 58,5 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,3 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,4 | 3,5 | |
| jalostus | 34,0 | 30,7 | |
| palvelut | 61,4 | 64,7 | |
| tuntematon | 1,2 | 1,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 797 | 11 368 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 95,0 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 63,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 410 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Arvika | 14 244 |
| 2 | Jössefors | 732 |
| 3 | Edane | 706 |
| 4 | Sulvik | 312 |
| 5 | Klässbol | 293 |
| 6 | Gunnarskog | 290 |
| 7 | Åmotfors* | 47[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Åmotforsin taajamassa on 1 410 asukasta, ja se kuuluu pääosin Edan kuntaan.[17]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Blakstadsfors / Säftered
- Bron
- Västra Sund (osa)
- Fröbol
- Glava
- Gravås
- Högvalta
- Mangskog
- Nedre Rackstad Holm
- Ottebol
- Slobyn
- Stömne
- Västra Furtan
- Västra Jössefors Kolbotten
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Björkenäs
- Bålgård (eteläinen osa)
- Gamla Bruket
- Grytterud Rinnen
- Järperud
- Semnebyn del av Fjäll
- Tjärnebacka
- Vikene
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Arvikan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 6 | 7 | 9 | 8 | 6 | 9 | 8 | 8 | 5 | 8 | 10 | 7 | 9 | ||
| Keskustapuolue | 13 | 14 | 12 | 9 | 8 | 8 | 7 | 5 | 4 | 5 | 6 | 5 | 5 | 6 | ||
| Liberaalit | 7 | 6 | 5 | 4 | 7 | 6 | 5 | 4 | 4 | 5 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 22 | 21 | 22 | 23 | 22 | 23 | 20 | 25 | 23 | 23 | 23 | 23 | 23 | 20 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 6 | 5 | 3 | 3 | 4 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 4 | 6 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Arvikan kaupunkipiiri (Arvika stadsdistrikt)
- Arvikan maalaispiiri (Arvika landsdistrikt)
- Bogenin piiri
- Brunskogin piiri
- Glavan piiri
- Gunnarskogin piiri
- Högerudin piiri
- Mangskogin piiri
- Nyn piiri
- Stavnäsin piiri
- Älgån piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Arvika östra
- Arvika västra
- Stavnäs-Högerud
- Glava
- Gunnarskog
- Ny
- Älgå
- Mangskog
- Brunskog
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Arvika västra (Arvika, Arvika landsförsamling)
- Arvika östra (Arvika köping, Arvika stadsförsamling)
- Bogen
- Brunskog
- Brunskogs västra kbfd*
- Brunskogs östra kbfd*
- Glava
- Gunnarskog
- Högerud
- Mangskog
- Ny
- Stavnäs
- Älgå
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Bogenin kirkko -
Brunskogin kirkko -
Glavan kirkko -
Gunnarskogin kirkko -
Mangskogin kirkko -
Mikaelikyrkan -
Nyn kirkko -
Stavnäsin kirkko -
Trefaldighetskyrkan -
Älgån kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Arvika Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.11.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
