Arrajärvi
| Arrajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Iitti ja Lahti (Nastola) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (14.12) |
| Tulojoki | Arrajoki Sylvöjärvestä |
| Laskujoki | Kymijoki [1] |
| Taajamat | Metsäkylä |
| Järvinumero | 14.122.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 74,1 m [1] |
| Pituus | 9,1 km [1] |
| Leveys | 2,8 km [1] |
| Rantaviiva | 44,0187 km [2] |
| Pinta-ala | 9,90831 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0286502 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,89 m [2] |
| Suurin syvyys | 8,96 m [2] |
| Valuma-alue | 375,25 km² [3][4] |
| Saaria | 7 [2] |
| Puustellinsaari, Sepänsaari | |
 Arrajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Arrajärvi [1][2] on Iitissä ja Lahden Nastolassa, Päijät-Hämeessä sijaitseva järvi. Se erkanee Kymijoen uomasta etelään, ja siellä se muodostaa joen järvimäisen laajentuman.[1][2] Lahden osa järvestä kuului ennen kuntaliitosta Nastolaan.
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 990 hehtaaria eli 9,9 neliökilometriä. Se on 8,9 kilometriä pitkä ja 3,0 kilometriä leveä. Järven pohjoispää on joelle avoin, ja sen katsotaan alkavan Kymenkäänteessä Inkerinmaalla Mustamännyn ja sen vastarannalla olevan Saviojan suun väliseltä linjalta. Järvi työntyy Kymenjoen päävirrasta etelään päin Karjusaaren ohi ja kapean Salmen läpi, missä järven eteläinen järvenosa alkaa. Eteläosassa Kilpisaaren niemi jakaa järven kahdeksi lahdeksi. Pohjoiseen päin työntyy 2,4 kilometriä pitkä Soilahti ja etelään päin kolme kilometriä pitkä Säyhteeseen päättyvä järvenosa.[1][2]
Järvessä on laskettu olevan seitsemän saarta. Niiden yhteispinta-ala on 18 hehtaaria, mikä on noin 1,8 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Karjusaari, Puustellinsaari ja Sepänsaari ovat yli hehtaarin suuruisia, ja neljä muuta ovat yli aarin kokoisia. Muita saaria ovat Kaijakivi ja Inkerinsaari pohjoisessa, Paskosaari Tiisalansaaren edustalla ja neljäs saari vielä Tiisalansaaren pohjoispuolella Kaalmaanpohjan edustalla.[1][2]
Järvi on luodattu, ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 29 miljoonaa kuutiometriä eli 0,029 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 2,9 metriä ja suurin syvyys on 9,0 metriä. Syvin kohta sijaitsee Paskosaaren ja Sepänsaaren välissä. Muualla järvi on melko matala.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 44 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 5 kilometriä. Rannat ovat melko jyrkkiä lukuun ottamatta peltoalueita ja niihin rajoittuvia suoalueita. Inkerinmaan ja siitä etelään sijaitsevat rannat ovat jyrkkiä. Tiirinmaan mäki kohoaa yli 50 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven länsirannalla sijaitsevat Metsäkylä ja Säyhteen kylät. Kylien ja muiden alueiden asutus on haja-asutusta. Rannoilla on 16 kiinteää asutusta, ja maatilojen välissä on noin 140 vapaa-ajan asuntoa[3]. Niille tulee tiet yhdystieltä 3136 ja siitä haarautuvilta muilta yhdysteiltä 14501, 14092, 14501, 14502, 14097 ja 14504. Saviojasta kulkee järven keskivaiheille Lahden ja Iitin välinen kuntaraja. Se halkaisee järven pohjois-etelä-suunnassa ja kääntyy etelässä Kilpisaaren ja Puusellinsaaren välistä Arrajoelle.[1][2][5]
Säännöstely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi on säännöstelty siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 73,93 metriä ja 74,13 metriä merenpinnan yläpuolella. Säännöstelyn hoitaa pääasiassa Mankalan voimalaitos Kirkkojärven suulla, mutta vedentuloa Arrajärveen säännöstellään myös yläpuolelta Vuolenkosken voimalaitoksella. Mankalan kosket on valjastettu vuonna 1950 Mankalan voimalaitoksella, ja valjastus nosti alajuoksulla vedenpintaa kahdeksan metriä. Arrajärven nimistöstä päätellen järven vedenpinnan vaihtelut ovat olleet suuria. Suuri Kilpisaari on nykyisessä järvessä niemi ja Karjusaari on soistunut kiinni mantereeseen. Korkeasta vedenpinnasta kielivät myös rannan tasanteet, joita erottaa Kansalaisen karttapaikan varjokuvasta[6].[1][3]
Virkistysarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kymijoen valjastaminen sekä vedenkorkeuden ja virtaaman säännöstely on heikentänyt veden vaihtumista Arrajärvessä. Järveen johdetut pelto-ojat ja haja-asutuksen jätevedet ovat hiljalleen rehevöittäneet Arrajärven rantoja, ja ne ovat paikoin alkaneet kasvamaan umpeen. Vedenlaadusta on tehty viime aikoina tutkimusta. Pintaveden fosforipitoisuus on eteläisellä järvialtaalla kesällä vaihdellut 20–50 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja vuosien 2009–2013 kesäkeskiarvo on ollut 48 μg/l ja talvikeskiarvo 22 μg/l. Nämä arvot tekevät järvestä rehevän. Fosforipitoisuudet kuitenkin ylittävät raja-avon 50 μg/l ajoittain, jolloin järvi on luokiteltu erittäin reheväksi. Karjusaaren lähellä, missä Kymijoen huuhtova vaikutus tuntuu selvästi, arvot ovat olleet pienemmät. Siellä pintaveden fosforipitoisuuden kesäkeskiarvo on ollut 21 μg/l ja talvikeskiarvo 8 μg/l. Järven syvänteissä esiintyy veden lämpötilakerrostuneisuutta ja sen lisäksi vielä happivajetta. Alhaisia happipitoisuuksia on mitattu sekä talvella että kesällä 1970-luvulta saakka. Tämä on nostanut etenkin 1980–1990-luvuilla pohjan läheisiä fosforipitoisuuksia pintaveden arvoja korkeammiksi. Veden tyypipitoisuudet ovat olleet tyydyttäviä. Sepänsaaren edustalla on ollut vuosien 2010–2013 typpipitoisuuksien keskiarvo 725 μg/l, mutta Karjusaaren edustalla se on ollut vain 524 μg/l.[3]
Luontoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arrajärven alueelle on perustettu Natura 2000-alueita, joissa suojelun kohteina ovat kalliojyrkännealueet ja rehevöityneet lahdenpohjukat. Järven länsiosassa kulkee myös harjujakso, jonka Veljestenharju ja Puustellinsaari muodostavat maisemallisesti ja kasvillisesti kiinnostavan kohteen.[3]
Viikon mittaisessa verkkokoekalastuksessa elokuussa 2013 saatiin saaliiksi yksilöittäin laskettuna 52 prosenttia särkeä, 32 prosenttia ahventa ja 7 prosenttia salakkaa. Muita lajeja olivat hauki, kiiski, kuha, lahna, pasuri, ruutana, sorva ja suutari. Kun lajit luokiteltiin massan perusteella oli saaliista 41 prosenttia särkeä, 27 prosenttia ahventa, 12 prosenttia kuhaa ja 6 prosenttia salakkaa. Kyselytutkimuksen mukaan järvestä saadaan satunnaisesti myös toutainta, siikaa ja madetta. Kuoretta on saatu koetroolauksessa. Järveen on tehty toistuvia istutuksia vuosina 2005–2011. Niissä istutettiin järvisiikaa ja planktonsiikaa, mutta eniten kuhaa.[3]
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvellä kulkee maakuntakaavassa osoitettu melontareitti.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Pyhäjärven alueella (14.12), jonka Mankalan Arrajärven alueeseen (14.122) järvi kuuluu.[7]
Järvi saa pääosan vedestään ohi virtaavasta Kymijoesta, mutta myös Arrajoen valuma-alueelta (14.16) ja omalta valuma-alueelta tulee merkittävästi vettä. Järven valuma-alueen suuruus on 375,25 neliökilometriä, josta järven oma pinta-ala muodostaa vain 2,6 prosenttia. Suora yhteys Kymijokeen ja valuma-alueen lasku-uomat lyhentävät järven veden laskennallista viipymää 83 vuorokauteen.[3].[7]
Arrajärven lähialueella, joka rajautuu etelässä Salpausselkään, on kuusi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat järveen suoraan tai välillisesti. Niistä huomattavimpia ovat eteläpäähän laskeva Kotojärvi (62 ha) sekä ketjussa sen kautta laskevat Selkojärvi (58 ha) ja Haramaanjärvi (66 ha). Viimeksi mainittuun laskevat vielä pienet lammet Petkellammi (3 ha) ja Ymmyriäislammi (3 ha). Veljestenharjun pohjoispuolelta laskevat järven itärantaan Veljestenlammi (2 ha) ja Äijänlammi yhteistä ojaa myöten. Järven länsirantaan laskeva Arrajoki on Sylvöjärven (231 ha) laskujoki. Sen yläjuoksulla sijaitsevat muun muassa Salajärvi (810 ha) ja Ruuhijärvi (573 ha).[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Arrajärvi, Lahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2017.
- ↑ a b c d e f g h Ketola, Mirva: Arrajärven kunnostussuunnitelma, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 262, 2014
- ↑ Ketola, Mirva: Yhteenveto Nastolan järvien tilasta, 2016, Vesijärvisäätiö, viitattu 8.1.2019
- ↑ Arrajärvi, Lahti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka: Varjokuva Tiisalansaaresta, Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ a b c Arrajärvi (14.122.1.005) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2017.