Armenialaisten kansanmurhan kieltäminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iğdırissä sijaitseva muistomerkki, joka tukee sitä väitettä, että armenialaiset murhasivat järjestelmällisesti turkkilaisia

Armenialaisten kansanmurhan kieltäminen on näkemys, jonka mukaan armenialaisten kansanmurhaa ei tapahtunut tai että sen tapahtumissa ei ollut kyse kansanmurhasta. Armenialaisten kansanmurhan kieltämistä on perusteltu sillä käsityksellä, että taustalla ei olisi ollut harkittua aikomusta[1]. Suuri enemmistö historioitsijoista ja kansanmurhien tutkijoista on kuitenkin pitänyt tapahtumia kansanmurhana. Tätä on perusteltu tekijöiden tarkoitusperillä, joukkomurhien mittakaavalla ja niiden sosiaalisilla, demografisilla sekä kulttuurisilla seurauksilla.[2]

Turkki on kiistänyt armenialaisten kansanmurhan ensimmäisestä maailmansodasta lähtien.[1][3] Turkkilainen poliitikko Doğu Perinçek sai maaliskuussa 2007 Sveitsissä ehdollisen vankeustuomion ja sakkorangaistuksen, koska väitti armenialaisten kansanmurhaa suureksi kansainväliseksi valheeksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto katsoi vuonna 2015 äänin 10–7, että Perinçekiä ei olisi tullut tuomita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut kantaa siihen, oliko kyse kansanmurhasta vai ei. Se ei kuitenkaan pitänyt Perinçekin lausuntoja vihamielisinä tai suvaitsemattomina. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki eron armenialaisten kansanmurhan kieltämisen ja holokaustin kieltämisen välille, koska sen mukaan holokaustin erityinen historia merkitsi sitä, että sen kieltäminen olisi aina tulkittavissa rasistisen vihan lietsonnaksi.[1]

Armenialaisten kansanmurhasta laajasti kirjoittanutta tutkija Taner Akçamia syytettiin Turkissa ”turkkilaisuuden halventamisesta” tämän puhuttua vierailevana luennoitsijana Minnesotan yliopistossa vuonna 2007. Lisäksi yhdysvaltalainen turkkilaismielinen järjestö nosti kanteen Minnesotan yliopistoa vastaan. Sekä Akçamin syyte että Yhdysvalloissa nostettu kanne hylättiin. Turkin lisäksi Azerbaidžan on omaksunut linjakseen armenialaisten kansanmurhan kieltämisen.[2] Yhdysvaltalainen Genocide Education Project on pitänyt Adolf Hitlerin lausuntoa armenialaisten kansanmurhasta yhä relevanttina armenialaisten kansanmurhan kieltämisen ja revisionismin takia. Hitler kysyi Hermann Göringiltä ja kenraaleiltaan 22. elokuuta 1939 Puolaan hyökkäämistä valmisteltaessa, muisteliko kukaan enää armenialaisten hävittämistä. Tällä hän perusteli etnisten puolalaisten ”kuolemaan lähettämistä armotta ja myötätunnotta”.[4]

  1. a b c Mikko Kuusisalo, Ihmisoikeustuomioistuin: Armenian kansanmurhan kieltäminen ei ollut väärin Yle 15.10.2015, viitattu 11.8.2024
  2. a b Armenia University of Minnesota, College of Liberal Arts, viitattu 11.8.2024 (englanniksi)
  3. Jacob Simpson, 100 Years of Denial World Without Genocide, viitattu 11.8.2024 (englanniksi)
  4. Hitler and the Armenian Genocide The Genocide Education Project, viitattu 11.8.2024 (englanniksi)