Antipatros (Idumea)
Antipatros (m.kreik. Ἀντίπατρος, lat. Antipater) oli Herodesten hallitsijasuvun kantaisä ja Herodes Suuren isä. Hän oli alun perin Idumeasta (muinainen Edom), Judean eteläpuolelta. Idumealaiset oli pakotettu juutalaisuuteen.
Makkabialaisen hallitsijasuvun sisäisessä kiistassa Antipatros kannatti Hyrkanos II:a tämän kamppailussa tämän veljeä Aristobulosta vastaan. Lopulta Pompeiuksen avustuksella Hyrkanos sai voiton veljestään. Kun Pompeius ja Julius Caesar ajautuivat sotaan toisiaan vastaan, päättivät Hyrkanos ja Antipatros auttaa Caesaria. Antipatros johti joukkonsa kohti Aleksandriaa, jossa Caesar oli piiritettynä. Saatuaan sodan päätökseen Caesar nimitti Antipatroksen Judean epitropokseksi eli hallitsijaksi. Antipatros sai samalla myös Rooman kansalaisoikeudet.
Julius Caesar murhattiin 15. maaliskuuta 44 eaa. Tämän jälkeen Gaius Cassius Longinus ja Marcus Junius Brutus pakenivat itään. Cassius saapui Syyriaan, missä he määräsivät itäiset maakunnat maksamaan veroa. Juutalaiset määrättiin maksamaan 700 talentin verran veroa. Antipatros jakoi maksettavat verot poikiensa ja ystäviensä kesken.
Eräs Malakias, joka oli vastussa muun muassa Gofnan, Emmauksen, Luddan ja Thamnan alueista, viivytteli veron maksamista. Cassius lähti joukkoineen marssimaan aluetta kohden. Antipatros pelasti kuitenkin Malakiaan suorittamalla 100 talentin veron roomalaisille. Antipatros kohtasi myös loppunsa, sillä juuri mustasukkaisuuden riivaama Malakias myrkytti hänet.
Herodes Suuri nimesi perustamansa Antipatriin kaupungin isänsä mukaan.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antipatros oli naimisissa nabatealaisen Kyproksen kanssa. He saivat neljä poikaa: Feisal, Herodes, Joosef ja Feroras. Pari sai myös yhden tyttären, Salomen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTIPATRIS Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
|