Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät
| Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät | |
|---|---|
| DuckTales the Movie: Treasure of the Lost Lamp | |
 |
|
| Ohjaaja | Bob Hathcock[1] |
| Käsikirjoittaja | Alan Burnett[2] |
| Tuottaja |
Bob Hathcock Jean-Pierre Quenet |
| Säveltäjä | David Newman[2] |
| Leikkaaja | Charles King |
| Pääosat |
Alan Young Terrence McGovern Russi Taylor Richard Libertini Christopher Lloyd June Foray Chuck McCann Joan Gerber Rip Taylor |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
Walt Disney Pictures Disney MovieToons Walt Disney Television Animation Walt Disney Animation France |
| Levittäjä | Buena Vista Pictures |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 74 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 20 miljoonaa $ |
| Tuotto | 18,1 miljoonaa $ |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät (engl. DuckTales the Movie: Treasure of the Lost Lamp) on Disneyn samannimiseen animaatiosarjaan perustuva animaatioelokuva, joka sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa vuonna 1990. Elokuva parodioi elokuvaa Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät. Elokuvaa markkinoitiin yhdysvaltalaisen taiteilijan Drew Struzanin suunnittelemalla Indiana Jones -aiheisella julisteella (Struzan oli maalannut myös alkuperäisten elokuvien julisteita).[3] Suomenkielisen version ääninäyttelijät ovat samat kuin sarjassa.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roope Ankka, Tupu, Hupu ja Lupu, Tepa sekä Heimo Huima lähtevät etsimään Collie Baban ja hänen 40 varkaansa aarretta. He löytävät taikalampun ja hengen, joka täyttää jokaiselta kolme toivetta.
Myös paha muinainen velho Merlock (alkuperäisenä äänenä Christopher Lloyd) tahtoo lampun, joten hän ja hänen apulaisensa Dijon tekevät kaikkensa saadakseen sen.
Ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alan Young[1] | … | Roope Ankka |
| Russi Taylor[1] | … | Tupu, Hupu, Lupu ja Tepa |
| Christopher Lloyd[1] | … | Merlock |
| Terry McGovern[1] | … | Heimo Huima |
| Rip Taylor[4] | … | henki |
| Richard Libertini[1] | … | Dijon |
| Chuck McCann[2] | … | Ankenström |
| Joan Gerber[2] | … | Selma Taateli |
| June Foray[1] | … | Neiti Näpsä |
Suomenkieliset ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pekka Autiovuori | … | Roope Ankka |
| Elli Castrén | … | Tupu, Hupu ja Lupu |
| Keijo Komppa | … | Merlock |
| Joonas Myllyveräjä | … | Heimo Huima |
| Ilkka Moisio | … | Ankenström |
| Ulla Ollikainen | … | Selma Taateli, Neiti Näpsä |
| Päivi Sorsa | … | Tepa |
| Pentti Siimes | … | henki |
| Antti Pääkkönen | … | Dijon |
| Pave Maijanen | … | laulu |
Suomenkielisen jälkiäänityksen ohjasivat Costi Snellman ja Ari Parviainen. Toteutuksesta vastasi Tuotantotalo Werne Oy.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva tuotti arvion mukaan 18 miljoonaa dollaria, mikä jäi alle sen 20 miljoonan dollarin budjetin ja oli rahallisesti pettymys (engl. Box Office Bomb).[3] Heikon tuoton vuoksi suunnitellut jatko-osat peruttiin ja elokuvasarjalle suunnitellusta MovieToons -nimestä luovuttiin.[3] Elokuvan tuotannosta vastannut pariisilainen tuotantoyhtiö sen sijaan jatkoi Disneyn televisiosarjojen tuottamista sekä osallistui vielä Hopon poppoo -elokuvan tuottamiseen.[3]
Elokuva sai vaihtelevat arvostelut. Deseret News -lehden kriitikko Chris Hicks kehui elokuvaa siitä, kuinka vähillä ennakko-odotuksilla elokuva osoittautuu nerokkaaksi ja hauskaksi.[5] The New York Times -lehden kriitikko Caryn James kritisoi elokuvan monimutkaista juonta ja sen aiheuttamaa tapahtumapaikkojen välistä poukkoilevaa siirtymistä, mitkä tylsistyttävät nuorimpia lapsikatsojia.[2] The Washington Post -lehden kriitikon Richard Harringtonin mukaan elokuvan juonenkäänteet ovat ennalta arvattavissa.[6] Chicago Tribunen Dave Kehrin mukaan elokuvasta puuttuu sarjakuvapiirtäjä Carl Barksin Roope Ankan tarinoille ominaista visuaalista ja tarinallista tyyliä.[7] Los Angeles Timesin Charles Solomonin mukaan elokuvassa esiintyvä Dijon-hahmo on stereotypia Lähi-idän asukkaista.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät Elokuvat. Disney Plus. Viitattu 21.6.2021.
- ↑ a b c d e James, Caryn: Review/Film; So Small, So Cuddly, And, Oh, So Marketable Reviews. 3.8.1990. The New York Times. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Inoa, Christopher: DUCKTALES THE MOVIE: TREASURE OF THE LOST LAMP WAS A TRUE DISNEY EXPERIMENT Movies. 3.8.2020. SyFy Wire. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Long, Christian: RIP TAYLOR, KNOWN AS THE KING OF CONFETTI, DEAD AT 84 Obituary. 7.10.2019. SyFy Wire. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Hicks, Chris: Film review: Ducktales: The Movie - Treasure of the Lost Lamp Reviews. 5.8.1990. Deseret News. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Harrington, Richard: ‘DuckTales: The Movie’ Reviews. 7.8.1990. The Washington Post. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Kehr, Dave: RAIDERS OF A LOST ART Reviews. 3.8.1990. Chicago Tribune. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Solomon, Charles: MOVIE REVIEW : ‘Duck Tales’ Makes Mockery of Tradition Reviews. 3.8.1990. Los Angeles Times. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät Internet Movie Databasessa (englanniksi)