Alppisinappiperhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alppisinappiperhonen
Pontia callidice kalora
Pontia callidice kalora
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Kaaliperhoset Pieridae
Alaheimo: Pierinae
Suku: Pieris
Laji: callidice
Kaksiosainen nimi

Pieris callidice
(Hübner, 1800)

Synonyymit
  • Pontia callidice
Katso myös

  Alppisinappiperhonen Wikispeciesissä
  Alppisinappiperhonen Commonsissa

Alppisinappiperhonen (Pieris callidice) on kaaliperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen. Lajista on kuvattu useita alalajeja. Pohjois-Amerikassa esiintyvää lajia Pontia occidentalis on pidetty myös alppisinappiperhosen alalajina.

Alppisinappiperhonen esiintyy vuoristoissa Alpeilla, Pyreneillä, Vähässä-Aasiassa, Uralilla, Himalajalla, Tiibetissä ja Mongoliassa. Suomessa laji on tavattu yhden kerran vaeltaneena yksilönä Utsjoen Karigasniemeltä.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppisinappiperhosen etusiiven pituus on 21–26 mm. Siipien yläpuolen pohjaväri on valkoinen. Nimialalajilla koiraan etusiiven yläpuolen mustat kirjaukset ovat niukkoja ja takasiiven yläpuolella ei ole kirjauksia. Naaraalla on siipien yläpuolella laajempia mustia kirjauksia kuin koiraalla. Takasiiven alapuolen pohjaväri on yleensä keltainen ja siipisuonet voimakkaasti vihertävänharmaan kehnän peitossa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alalajin Pontia callidice kalora siipien alapuolta.

Alppisinappiperhosen elinympäristöä ovat kivikkoiset vuoristoniityt yli 1 500 metrin korkeudessa.

Lentoaika ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoaika on Euroopassa kesäkuun lopulta elokuuhun yhtenä sukupolvena. Laji talvehtii kotelona.

Toukan ravintokasveja ovat ukonnauriit (Erysimum), esimerkiksi Erysimum pumilum, litukat (Cardamine), pernaruohot (Sisymbrium) ja resedat (Reseda), esimerkiksi Reseda glauca.