Alghero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alghero
L'Alguer
S'Alighera
Algheron kaupunginmuureja
Algheron kaupunginmuureja
vaakuna
vaakuna

Alghero

Koordinaatit: 40°33′N, 08°19′E

Valtio  Italia
Alue Sardinia
Maakunta Sassari
Hallinto
 – Pormestari Michele Casula
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 225,40[1] km²
Korkeus 0–436[1] m
Väkiluku (31.12.2015) 44 019[2]









Alghero (kat. L'Alguer, sardiksi S'Alighera) on kaupunki Sardinian saaren luoteisosassa Italiassa, Sassarin maakunnassa. Kaupungissa on runsaat 40 000 asukasta.

Algherossa on perinteisesti puhuttu vanhaa katalaanin murretta algareesia, jonka Kataloniasta tulleet valloittajat toivat alueelle karkotettuaan alkuperäisen sardinkielisen väestön 1300-luvun loppupuolella. Kaupungin viralliseksi kieleksi tuli 1600-luvulla espanja ja myöhemmin italia. Vielä nykyäänkin suuri osa Algheron asukaista ymmärtää Algheron katalaania.lähde?

Piazza Civica vanhassakaupungissa

Nykyisen kaupungin alue on ollut asutettuna esihistoriallisilta ajoilta lähtien. Nuraghe-sivilisaatio on vallinnut alueella 1500-luvulta eaa. lähtien, ja kaupungin ympäristöstä on löydetty foinikialaisten rakennusten jäänteitä.

Algheron perusti linnoitetuksi satamaksi vuonna 1102 genovalainen Dorian perhe. Suku hallitsi kaupunkia vuosisatojen ajan, lyhyttä Pisanon suvun valtakautta (1283–1284) lukuun ottamatta. Vuonna 1353 kaupungin valtasivat aragonilaiset, ja myöhemmin se kasvoi katalonialaisten ja aragonilaisten muuttajien ansiosta. 1500-luvun alussa Alghero sai kuninkaan kaupungin aseman (ciutat de l'Alguer) ja kehittyi taloudellisesti.

Aragonilaisia seurasi Habsburgien Espanja, jonka valtakausi päättyi vuonna 1702. Vuonna 1720 Alghero ja muu Sardinia joutuivat Piemonten haltuun. Vuoden 1750 tienoilla rakennettiin leveä kanava parantamaan kaupunginniemen puolustusta.

Fasistien valtakaudella maailmansotien välissä aloitettiin läheisten Fertilian ja S.M. La Palman lähiöiden rakentaminen ja kaupunkia ympäröiviä soita kuivatettiin. Malariaa esiintyi läheisellä maaseudulla kuitenkin 1950-luvulle asti. Toisen maailmansodan aikana Algheron vanhakaupunki kärsi pahoja vaurioita pommituksissa, mutta sodan jälkeen kaupungista tuli suosittu turistikohde.

Kaupungin suojeluspyhimys on arkkienkeli Mikael.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Cattedrale di Santa Maria on Algheron tuomiokirkko, joka on rakennettu alun perin goottilaiseen tyyliin.
  • San Francesco on 1300-luvulla rakennettu kirkko, jonka kupolista on tullut Algheron symboli.[3]
  • Palazzo d'Albis on 1500-luvulla rakennettu palatsi, joka on kuuluisa Kaarle V:n vierailusta lokakuussa 1541. Kertomuksen mukaan Kaarle puhui kaupunkilaisille palatsin parvekkeelta seuraavasti: Bonita, por mi fé, y bien assentada (Kaunis, kautta uskoni, ja hyvin tukeva) sekä Estade todos caballeros (Olette kaikki herrasmiehiä).[3]
  • Porta a Terra, 1300-luvulla rakennettu kaupunginportti. Portti tunnettiin ennen nimellä Torre degli Ebrei (Juutalaisten torni), sillä juutalaisyhteisö avusti Katalonian kuninkaan Pietro III:n Algheron-valloitusta.[3]
  1. a b Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 14.7.2017. (italiaksi)
  2. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
  3. a b c Fabrizio Ardito: Eyewitness Travel Guides: Sardinia. Dorling Kindersley, 1998. ISBN 0-7513-1093-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]