Aleksis Kiven katu (Helsinki)
Aleksis Kiven katu | |
---|---|
Aleksis Kivis gata | |
Aleksis Kiven katu vuoden 2009 ilmakuvassa. Vasemmalla rakenteilla olevaa Konepajan aluetta. |
|
Kaupunki | Helsinki |
Tieluokka | alueellinen kokoojakatu[1] |
Alkupiste | Hämeentie (idässä) |
Päätepiste | Savonkatu (lännessä) |
Katso myös | Aleksis Kiven katu (Helsinki) Commonsissa |
Aleksis Kiven katu (ruots. Aleksis Kivis gata) on itä–länsi-suuntainen katu Helsingin kantakaupungissa. Se on alueellinen kokoojakatu, joka muodostaa rajan Alppiharjun ja Vallilan välillä. Aleksis Kiven katu alkaa idässä Hämeentieltä ja päättyy lännessä Savonkatuun Pasilan rajalle. Raitiovaunulinja 9 kulkee Aleksis Kiven katua Fleminginkadun ja Traverssikujan välisellä osuudella.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katu on nimetty Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiven mukaan. Nykyinen nimi vahvistettiin vuonna 1928. Aikaisemmin, vuodesta 1901, kadun nimi oli Fredriksbergsgatan, jonka suomalaiseksi vastineeksi tuli vuonna 1909 Fredriksperinkatu. Fredriksberg oli tuolloin nykyisen Pasilan nimi. Kadun ruotsinkielisenä nimenä oli vuosina 1928–1954 Aleksis Kivi gatan.[2]
Jo vuonna 1906 vahvistettiin nimi Aleksis Kivi gatan – Aleksis Kiven katu eräälle kadulle 14. kaupunginosaan (Taka-Töölö), mutta tämä katu poistettiin asemakaavasta vuonna 1917, jolloin nimi siirrettiin nykyiseltä Rajasaarentieltä pohjoiseen lähteväksi suunnitellulle tielle. Myös tämä rakentamatta jäänyt katu poistettiin asemakaavasta vuonna 1930. Kadunnimi oli täten kahden vuoden ajan virallinen sekä 12. että 14. kaupunginosissa (Alppiharju ja Taka-Töölö).[2] Helsingin kadunnimien tarkistusehdotuksessa vuonna 1927 esitettiin Kolmannen linjan nimen muuttamista Aleksis Kiven kaduksi.[3]
Aleksis Kiven kadun eteläpuoli on vanhaa asuntoaluetta, mutta sen pohjoispuolella oleva alue Sörnäisten satamaradan molemmin puolin on viime aikoihin saakka ollut teollisuusaluetta. Suurin kadun varrella sijainnut teollisuuslaitos on ollut Pasilan konepaja. Se kuitenkin lopetti toimintansa vuonna 2001, minkä jälkeen sen entinen alue on muutettu Konepaja-nimiseksi asuinalueeksi.
Aleksis Kiven katu tunnettiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa prostituutiosta. Sittemmin ilmiö on vähentynyt, joskin kadulla on yhä useita hieronta- ja striptease-paikkoja. [4][5]
Puistot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aleksis Kiven kadun varrella on kolme puistoa. Sen itäpäässä sijaitsevat Kinaporinpuisto, kadun eteläpuolella ja Dallapénpuisto kadun pohjoispuolella, sekä Saimaanpuistikko kadun länsipäässä, sen eteläpuolella. Dallapénpuistossa sijaitsee Harjun nuorisotalo (1986–), entinen Harjun ruumishuone (1922–1978)[6], osoitteessa Aleksis Kiven katu 1–3.
Poikkikadut idästä länteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kinaporinkatu (etelään)
- Harjukatu (etelään)
- Kustaankatu
- Fleminginkatu
- Sturenkatu
- Kajaaninkatu (etelään)
- Kotkankatu (etelään)
- Siuntionkatu (etelään), Traverssikuja (pohjoiseen)
- Rullalaakerikuja (pohjoiseen)
- Inkoonkatu (etelään)
- Karjalankatu (etelään), Venttiilikuja (pohjoiseen)
- Sipoonkatu (etelään), Liukulaakerikuja (pohjoiseen)
- Sahamäenkuja (pohjoiseen)
- Saimaankatu (etelään)
- Sähköttäjänsilta (jalankulkusilta, pohjoiseen)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alueelliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 26.11.2022.
- ↑ a b Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 90. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 111.
- ↑ Särkkä, Heini: Täällä sijaitsee Helsingin katuprostituution keskus – poliisi: ”Tunnen kaikki tytöt” Ilta-Sanomat. 3.7.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Pyykkönen, Anna Leena: Katu- prostituutio ärsyttää nyt Aleksis Kiven kadulla Helsingin Sanomat. 28.10.1995. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Historia Harjun nuorisotalo. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 29.9.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksis Kiven katu (Helsinki) Wikimedia Commonsissa