Aleksandrs Starkovs

Aleksandrs Starkovs

Aleksandrs Starkovs vuonna 2010.
Henkilötiedot
Syntymäaika	26. heinäkuuta 1955
Syntymäpaikka	Madona, Latvian SNT, Neuvostoliitto
Pelipaikka	hyökkääjä
Seura
Seura	FK Liepāja
Tehtävä	päävalmentaja
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
1973–1975	RPI Madona
1975–1977	Daugava Riga
1977–1978	Dynamo Moskova
1978–1989	Daugava Riga
Valmennusura
1990–1993	Daugava Riga (apuv.)
1992–1994	Latvia U21
1993–2004	Skonto
1995–2001	Latvia (apuv.)
2001–2004	Latvia
2004–2006	Spartak Moskova
2007–2013	Latvia
2011–2012	FK Baku
2016–2017	Latvia (apuv.)
2017–2018	Latvia
2019–	FK Liepāja

Aleksandrs Starkovs (ven. Александр Петрович Старков, Aleksandr Petrovitš Starkov, s. 26. heinäkuuta 1955) on latvialainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Heinäkuusta 2019 lähtien hän on toiminut FK Liepājan päävalmentajana.

Ura pelaajana

Starkovs aloitti peliuransa Olimpija Madonan juniorijoukkueessa. Starkovs oli nuorena lupaava hyökkääjä ja 14-vuotiaana 1969 hänet valittiin parhaaksi hyökkääjäksi Latvia Leather Ball -turnauksessa.

Vuonna 1975 Starkovs siirtyi FK Daugavaan ja kaksi vuotta myöhemmin FK Dynamo Moskovaan. Hän ei kuitenkaan sopeutunut Dynamoon ja palasi takaisin Daugavaan seuraavana vuonna. Daugavassa Starkovs kohosi yhdeksi Neuvostoliiton pääsarjan parhaista hyökkääjistä 1980-luvulla ja teki 303 pelaamassaan ottelussa 110 maalia.

Marraskuussa 2003 Starkovs valittiin UEFAn satavuotisjuhlien kunniaksi järjestetyssä gaalassa Latvian parhaaksi jalkapalloilijaksi viimeisen 50 vuoden ajalta.

Ura valmentajana

Starkovs aloitti valmennusuransa Daugavan apulaisvalmentajana 1990. Hän toimi 1992–1994 myös Latvian alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana, mutta lopullisen läpimurtonsa kotimaansa valmentajaeliittiin hän teki Skonto FC:ssä, jota hän luotsasi vuodesta 1993 aina vuoteen 2004 saakka. Hänen johdollaan Skonto hallitsi Latvian Virslīgaa ja voitti ennätykselliset 11 perättäistä Latvian-mestaruutta. Lisäksi Starkovs luotsasi Skonton kuuteen Latvian cupin voittoon yhdeksässä loppuotteluesiintymisessä. Skonto vei 12. perättäisen mestaruutensa myös kaudella 2004, jolloin Starkovs siirtyi syyskuussa FK Spartak Moskovan päävalmentajaksi.

Toimiessaan Skonton luotsina Starkovs aloitti 1995 työnsä myös Latvian maajoukkueessa. Hän toimi apulaisvalmentajana kuuden vuoden ajan. Katastrofaalisesti sujuneiden MM 2002 -karsintojen jälkeen englantilaisvalmentaja Gary Johnson sai potkut ja Skonton valmentajana jatkanut Starkovs nousi maajoukkueen peräsimeen.

Skontossa latvialaista jalkapallohistoriaa tehnyt Starkovs onnistui myös maajoukkuevalmentajana. Hänen johdollaan Latvia oli EM 2004 -karsintalohkonsa toinen ja pääsi jatkokarsintoihin. Kaksiosaisessa jatkokarsinnassa Latvia voitti MM-pronssimitalistin Turkin kotonaan 1–0. Ratkaisevassa toisessa osaottelussa Istanbulissa Turkki karkasi jo 2–0-johtoon, mutta Juris Laizāns ja Māris Verpakovskis nostivat Latvian tasoihin. Yhteismaalein 3–2 Starkovsin luotsaama Latvia selvisi maan historian ensimmäisiin arvokisoihin.

Itse EM-lopputurnaus ei sujunut yhtä hyvin, mutta ei Latvialta suuria odotettukaan. Joukkue hävisi Tšekille 2–1 ja Alankomaille 3–0. Ainoan pisteensä se saavutti sensaatiomaisessa tasapeliottelussa Saksaa vastaan ja oli osaltaan aiheuttamassa Saksan katastrofaalisen jäämisen alkulohkoon.

EM-kisojen jälkeen Starkovs jätti tehtävänsä Latvian maajoukkueessa ja Skontossa siirtyen FK Spartak Moskovan peräsimeen. Starkovsin johdolla Spartak voitti Venäjän-mestaruushopeaa kaudella 2005. Kaudella 2006 Starkovs ajautui kuitenkin kannattajien epäsuosioon ja lopulta riidat joukkueen entisen kapteenin Dmitri Alenitševin kanssa johtivat Starkovsin lähtöön seurasta huhtikuussa 2006.

Spartak-pestinsä jälkeen Starkovs toimi 2006–2007 Skonton urheilutoimenjohtajana. Maaliskuussa 2007 hän palasi valmennustehtäviin korvaamalla eronneen Jurijs Andrejevsin Latvian maajoukkuevalmentajana kesken EM 2008 -karsintojen.

Tammikuussa 2010 Starkovs palasi Skonton päävalmentajaksi. Hän jatkaa myös Latvian maajoukkueen peräsimessä. Starkovs palautti Skonton Latvian mestariksi kuuden vuoden tauon jälkeen. Tammikuussa 2011 hän ilmoitti jättävänsä Skonton ja siirtyvänsä azerbaidžanilaisen FK Bakun peräsimeen. Starkovsin johdolla Baku sijoittui kaudella 2010/11 kuudenneksi maan pääsarjassa. Hän sai potkut seurasta maaliskuussa 2012.

Heinäkuussa 2013 Starkovs jätti tehtävänsä Latvian maajoukkueen päävalmentajana kuuden vuoden jälkeen.

Starkovs palasi Latvian maajoukkueen palvelukseen helmikuussa 2016 Marians Paharsin apuvalmentajana. Huhtikuussa 2017 hän korvasi Paharsin ja toimi päävalmentajana kolmannen kerran huhtikuuhun 2018 saakka. Heinäkuussa 2019 Starkovsista tuli FK Liepājan päävalmentaja.

Meriitit valmentajana

• Latvian-mestaruus (12): 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2010
• Latvian cup (6): 1995, 1997, 1998, 2000, 2001, 2002
  • Hopeaa (3): 1996, 1999, 2003
• Livonia Cup: 2003
• EM-kilpailut 2004: 1. kierros
• Venäjän-mestaruushopeaa: 2005