Aleksander Auvinen
Aleksander Auvinen (23. joulukuuta 1857 Impilahti – 29. elokuuta 1918 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra, tuomiorovasti ja valtiopäivämies.[1] Hän oli myös kristillinen kirjailija, suomentaja ja sanomalehtimies.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Auvisen vanhemmat olivat talollinen, koulumestari Petter Auvinen ja Margareta Nissinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1877 ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1881. Auvinen vihittiin papiksi 1881.[1]
Auvinen oli aluksi pappina Helsingissä ja sen jälkeen Impilahden kirkkoherrana 1898–1906 ja Savonlinnan-Säämingin kirkkoherrana ja tuomiorovastina vuodesta 1906. Helsingissä asuessaan Auvinen oli lisäksi uskonnon opettajana suomalaisessa alkeiskoulussa, suomalaisessa normaalilyseossa ja suomalaisessa yhteiskoulussa. Hän osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1894, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905. Auvinen oli myös uskonnollinen kirjailija, suomentaja ja sanomalehtimies.[1][2]
Aleksander Auvinen oli naimisissa vuodesta 1890 Aina Julia Maria Dahlgrénin kanssa.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Apostoli Johannes ja hänen evankeliuminsa. Otava 1892
- Rukouskirja ensi sijassa kouluja varten. Otava 1894, 2. korj. ja lisätty painos 1906
- Havaintoja matkan varrelta. Helsinki 1893
- Nykyaikaiset herätysliikkeet ulkomailla. WSOY 1909
- Johanneksen evankeliumi ; selittänyt A. Auvinen teoksessa Uuden testamentin selitysteos. 1 nide ; toimittajat J. A. Mannermaa, Eero Hyvärinen, G. A. Heman. WSOY 1916–1920
Toimituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rippikouluun valmistava kristillisyyden opetus Suomen seurakunnissa ; kirjoitti A. W. Lyra; suomentamisen toimittaneet Aleks. Auvinen ja A. Suppanen. WSOY 1884
- Joulutervehdys nuorukaisille ; toim. K. Aug. Hildén ja A. Auvinen. Weilin & Göös, Helsinki 1891
- Martin Lutherus : Kirkko-postilla. 2 osa, Selitykset vuotuisten sunnuntai- ja juhlapäiväin epistolille ; suomenn. tark. A. Auvinen. Edlund, Helsinki 1896