Alcest

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alcest ("Al-sest", IPA: [al'sɛst]) on vuonna 1999 perustettu ranskalainen yhtye, jota pidetään, yhdessä Amesoeursin kanssa, yhtenä keskeisimpänä blackgazen kehittäjänä.[1] Alcest alkoi sooloprojektina, mutta nykyään siinä vaikuttaa kaksi vakituista jäsentä. Yhtyeen musiikki oli tyyliltään alun perin black metallia, josta se sittemmin kehittyi post-metalliksi, jossa oli black metallin lisäksi vaikutteita myös shoegazesta ja dream popista.[2] Alcest ei tarkoita mitään, mutta se valittiin nimeksi, sillä äännettynä se kuulostaa yhtyeen musiikkia kuvaavimmalta.[3]

Ensimmäiset vuodet (1999–2008)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neige perusti Alcestin sooloprojektikseen ollessaan vain 14-vuotias. Vuonna 2000 yhden miehen projekti laajentui kuitenkin trioksi, kun Aegnor ja Argoth liittyivät yhtyeeseen. Tällä kokoonpanolla äänitettiin ensimmäinen demo Tristesse hivernale. Aegnor ja Argoth jättivät Alcestin kuitenkin jo seuraavana vuonna ja yhtye kutistui taas Neigen sooloprojektiksi.[3]

Seuraavat neljä vuotta Alcest vietti hiljaiseloa, mutta Neige pysyi aktiivisena. Hän perusti Amesoeursin ja liittyi muun muassa Mortiferaan sekä Aegonirin perustamaan Peste Noireen, jossa vaikutti lyhyen aikaa myös Argoth. Samaan aikaan Neige sävelsi materiaalia Alcestille.[4][5][6]

Tammikuussa 2005 Neige äänitti ja soitti yksin kaikki instrumentit tulevalle Le secret -EP:lle, joka julkaistiin Toukokuun 1. päivä ranskalaisen Drakkar Productionsin kautta. Painos oli rajattu 1 000 kappaleeseen. EP oli Alcestin kannalta merkittävä, sillä se edusti projektin uutta musiikillista linjaa. Minijulkaisu noteerattiin niin black metal -piireissä kuin niiden ulkopuolellakin.[7][8]

Elokuun 9. päivä vuonna 2007 julkaistiin Alcestin debyyttilevy Souvenirs d'un autre monde, joka sai ristiriitaisen vastaanoton.[9] Neige soitti jälleen kaikki levyllä kuultavat instrumentit.[10] Samoihin aikoihin Northern Silence Productions julkaisi Tristesse hivernale -demon uudelleen split-levyllä, jonka toinen osapuoli oli ranskalainen black metal -yhtye Angmar.[11]

Sooloprojektista oikeaksi yhtyeeksi (2009–2012)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Peste Noiressa soittanut Winterhalter liittyi Alcestin rumpaliksi ja sooloprojekti laajeni duoksi. Neige ja Winterhalter äänittivät kaksi uutta kappaletta Les Discretsin kanssa tehdylle split-albumille, jonka Prophecy Productions julkaisi vielä samana vuonna.[12] Näistä kappaleista toinen, Percées de lumière, päätyi myös seuraavalle, Écailles de lune -albumille, joka julkaistiin 29. maaliskuuta 2010.[13] Albumin sessioissa Neige ja Winterhalter äänittivät myös Le secret -EP:n uudelleen, sillä Neige ei ollut tyytyväinen alkuperäisen julkaisun tuotantoon. Alun perin EP:n kappaleet oli tarkoitus julkaista toisella albumilla, mutta suunnitelmista luovuttiin, koska ne eivät sopineet levyn kokonaisuuteen.[9]

Vuonna 2010 Alcest aloitti live-esiintymiset. Fursy Teyssier ja Zero liittyivät Alcestin livekokoonpanoon, mutta myöhemmin samana vuonna Indria korvasi Teyssierin livebasistina. Indria oli Winterhalterin ja Neigen tavoin soittanut Peste Noiressa.[3] Ensimmäinen Euroopan-kiertue tehtiin keväällä, josta yhtye jatkoi Pohjois-Amerikkaan. Loppuvuonna Alcest teki muutamia keikkoja Euroopassa ja vieraili ensimmäistä kertaa myös Suomessa soittamalla Jyväskylässä ja Helsingissä. Seuraavan vuoden yhtye keikkali ahkerasti. Oman Euroopan-, Kiinan- ja Australian-kiertueen lisäksi Alcest lämmitteli irlantilaista Primordialia Keski-Euroopassa sekä norjalaista Enslavedia Pohjois-Amerikassa.[14][15]

Yhtyeen kolmas levy, Les voyages de l'âme, julkaistiin tammikuussa 2012.[16] Albumin julkaisua edelsi ''Autre temps'' -kappaleen julkaiseminen 500 kappaleen singlenä.[17] Samana vuonna julkaistiin BBC Live Session -niminen live-EP, jonka painos oli rajattu 1 000 kappaleeseen.[18] Levyn julkaisun jälkeen yhtye lähti kolmen kuukauden kiertueelle, joka käsitti niin Euroopan kuin Pohjois-Amerikan. Kesäfestivaalien ja lyhyen Aasian-kiertueen jälkeen Alcest lämmitteli ruotsalaista Katatoniaa heidän Euroopan-kiertueellaan.[19]

Muutoksia (2013–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2013 Alcest aloitti uuden levynsä äänitykset Islannissa, post-rock -yhtye Sigur Rósin studiolla.[20] Äänityksien jälkeen Alcest lämmitteli brittiläistä Anathemaa Pohjois-Amerikassa.[21] Tällä kiertueella kuultiin myös ensimmäistä kertaa tulevan Shelter-levyn kappaleita.[22] Shelter julkaistiin 17.1.2014, ja sitä edelsi Opale-kappaleen singeljulkaisu joulukuussa 2013. Musiikillisesti Shelter oli irtiotto aiempaan black metal -vaikutteiseen ilmaisuun, sillä uudella levyllä Alcest oli karsinut musiikistaan pois kaikki metallimusiikin elementit.[23]

Musiikki ja sanoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisellä demollaan Alcest soitti raakaa ja primitiivistä black metallia. Le secret -EP:llä musiikki kuitenkin kehittyi tunnelmallisemmaksi ja mukaan tuli vaikutteita post-rockista, shoegazesta ja dream popista. Ensimmäiset levytykset sisältävät runsaasti pitkiä, maalailevia instrumentaaliosuuksia, unelmoivia, puhtaita lauluja sekä akustisia kitaraosuuksia, mutta myös black metallille tyypillisiä elementtejä, kuten korkeaa huutolaulua ja blastbeatia. Ajan myötä post-rock-, shoegaze - ja dream pop -vaikutteet lisääntyivät ja black metal -elementit alkoivat jäädä taka-alalle. Vuonna 2014 julkaistulla Shelterillä ei ollut enää lainkaan metallimusiikkia.[23]

Alcestin sanoitukset käsittelivät aluksi black metallille toisinaan hyvin tyypillisiä aiheita, kuten kuolemaa ja talvea. Le secret -EP:llä Neige alkoi kuitenkin käsittelemään nuoruudessaan kokemiaan näkyjä henkimaailmasta, joilla oli ollut häneen suuri vaikutus, sillä näyt tuntuivat hänestä niin todelta.[3]

  • Neige – laulu, kitarat, basso, koskettimet (1999–), rummut (1999–2009)
  • Winterhalter – rummut (2009–)

Live-jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Indria – basso (2010–)
  • Zero – kitara, taustalaulu (2010–)
  • Argoth – basso (2000–2001)
  • Aegnor – kitara (2000–2001)

Live-jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Split-albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Autre Temps” (2011)
  • ”Opale” (2013)
  • ”Protection” (2019)
  • ”Sapphire” (2019)

Musiikkivideot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Autre Temps" (2011)
  • "Les Voyages de l'Âme" (2012)
  • "Opale" (2013)
  • "Protection" (2019)
  • "Sapphire" (2019)
  1. http://rateyourmusic.com/genre/Blackgaze/
  2. Inferno 1/2012 #93
  3. a b c d http://www.metal-archives.com/bands/Alcest/19701
  4. http://www.metal-archives.com/bands/Peste_Noire/12841
  5. http://www.metal-archives.com/artists/Neige/1772
  6. http://www.invisibleoranges.com/2011/11/interview-neige-alcest-amesoeurs-old-silver-key-lantlos/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Le_secret/70240
  8. http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=6369
  9. a b http://imperiumi.net/index.php?act=interviews&id=1290
  10. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Souvenirs_d'un_autre_monde/156474
  11. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Aux_funérailles_du_monde..._-_Tristesse_hivernale/168613
  12. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Les_Discrets_-_Alcest/254274
  13. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Écailles_de_lune/262974
  14. http://www.last.fm/music/Alcest/ events/2010
  15. http://www.last.fm/music/Alcest/ events/2011
  16. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Les_voyages_de_l'âme/322294
  17. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/Autre_temps/321067
  18. http://www.metal-archives.com/albums/Alcest/BBC_Live_Session/386303
  19. http://www.last.fm/music/Alcest/ events/2012
  20. Yhtyeen virallisen facebook-profiilin päivitys 4.3.2012
  21. http://www.last.fm/music/Alcest/ events/2013
  22. http://www.setlist.fm/setlist/alcest/2013/empire-springfield-va-5bc7bfac.html
  23. a b http://www.themidlandsrocks.com/interview-with-neige-from-alcest/