Ajankohtainen kakkonen
| Ajankohtainen kakkonen | |
|---|---|
 Ajankohtaisen kakkosen logo vuodelta 2002 |
|
| Tyyli | Ajankohtaisohjelma |
| Kestoaika | 50 minuuttia |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV2 |
| Esitetty | 13. syyskuuta 1969 – 15. joulukuuta 2015 |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) | Reeta Kivihalme |
| Ohjaaja(t) | Tea Helen |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
Ajankohtainen kakkonen oli vuodesta 1969 vuoteen 2015 Yle TV2 -kanavalla esitetty makasiinityyppinen ajankohtaisohjelma. Ohjelmassa nähtiin reportaaseja sekä haastatteluja ajankohtaisista aiheista. Sen lähetysaika oli tiistaisin kello 21. Ohjelmaa tehtiin Tampereella, ja sitä tuotti Reeta Kivihalme ja ohjasi Tea Helen. Ohjelman juontajina vaihtelivat Jyrki Richt, Salla Paajanen, Reeta Kivihalme, Timo Seppänen ja Satu Miettinen. Aiemmin sitä juonsi myös Pasi Toivonen.
Ajankohtainen kakkonen oli osa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa, jonka vastaava päätoimittaja on Atte Jääskeläinen.
Yle ilmoitti lopettavansa Ajankohtaisen kakkosen vuodenvaihteessa 2015–2016.[1] Viimeinen lähetys esitettiin 15. joulukuuta 2015.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Yleisradion ajankohtaisohjelma oli TV2-kanavalla nähty Viikon päivät, joka aloitti vuonna 1965. Neljä vuotta myöhemmin, kesällä 1969, TV2 perusti oman ajankohtaistoimituksensa.[2] Uuden toimituksen ensimmäinen suuri hanke oli Ajankohtainen kakkonen, jonka ensimmäinen lähetys lähetettiin 13. syyskuuta 1969.[3]
Ensimmäisten ohjelmien sisältö koostui pääosin nauhoitetuista haastatteluista ja reportaaseista.[2] Ajankohtainen kakkonen alkoi tehdä reportaaseja puoluekokouksista kaudella 1971–1972.[2] Syksyllä 1975 Ajankohtainen kakkonen sai pariksi vuodeksi väistyä suurisuuntaisen mutta epäonnistuneen Tasavallassa tapahtuu -ajankohtaismakasiinin tieltä.[2]
Vanhoista Ajankohtaisen kakkosen toimittajista näkyviin asemiin mediamaailman ulkopuolelle siirtyivät muun muassa eduskuntaan kansanedustajiksi Antero Kekkonen ja Esko-Juhani Tennilä sekä Yleisradioon pääjohtajaksi Arne Wessberg. Toimittaja Risto Heikkilä koosti toimitussihteerin ominaisuudessa ohjelmaa lähes 20 vuotta. Hänen seuraajinaan virassa toimivat muun muassa Erkki Saksa, Ilkka Saari ja Helena Itkonen.lähde?
Ohjelman tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajankohtaisella kakkosella oli alusta asti tunnuksenaan analogisen tutkan näyttöä esittävä liikkuva kuva. Sen musiikkina oli Francis Lain säveltämä, elokuvassa Mies ja nainen alun perin kuultu instrumentaalikappale ”Aujourd’hui c’est toi”. Tunnussävelmää sovitettiin uudelleen vuosien varrella, viimeksi vuoden 2012 alussa.[4] Myös tutkakuvaa uudistettiin kolmeen kertaan vuosikymmenten mittaan. Ensimmäinen, mustavalkoinen kuva kuvattiin sota-aluksella Upinniemen edustalla 1960-luvun lopussa. Kuvassa näkyy alueen pikkusaaria, mutta sota-aluksen nimestä ei ole tietoa. Toinen tutkakuva kuvattiin Aitolahden tutka-asemalla Teiskon lähellä.[5] Tätä kuvaa käytettiin 1970-luvun puolivälissä, kun Ajankohtaisen kakkosen tunnus tehtiin värillisenä. Tutkakuvaa on käsitelty, eikä siinä olevaa aluetta voi tunnistaa. Kolmannen kerran ohjelman tunnuskuva uusittiin 1980–1990-lukujen vaihteessa, jolloin kuvana käytettiin Pirkkalan lentokentän tutkakuvaa.[5]
A2-teemaillat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajankohtaisen Kakkosen A2-teemaillat olivat jopa parinkymmenen osanottajan suoria keskusteluohjelmia, joita Yle TV2 lähetti helmikuusta 1989 lähtien[6] pari kertaa vuodessa. Kukin ohjelma kesti useita tunteja, mutta uutislähetys jakoi lähetyksen kahtia. Ensimmäisessä ”näytöksessä” esiteltiin kunkin illan teemaa esimerkkitapauksista kertovin insertein ja asianosaisten haastatteluin, ja uutisten jälkeisessä osuudessa tunnelmaa tiivistettiin kahteen ryhmään jaetun keskustelijajoukon kesken mies- ja naisjuontajan ohjatessa ja tarpeen mukaan provosoidessa tai hillitessä keskustelua.[7] Puhutuimmiksi teemailloiksi muodostuivat vuosina 1996 ja 2010 järjestetyt ”homoillat”, keskustelut sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, joista jälkimmäisen sanottiin johtaneen jopa kymmenien tuhansien suomalaisten eroamiseen kirkosta. Vuonna 2014 kannabiskeskustelu johti erään MS-tautia sairastavan keskustelijan pilkkaamiseen Twitterissä ja keskustelu Venäjän Krimin-valloituksesta herätti ihmetystä antaessaan paljon puhetilaa dosentti Johan Bäckmanille ja muille Venäjä-mielisille[8].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yle lopettaa Ajankohtaisen kakkosen - "Tietysti se aina kirpaisee" Ilta-Sanomat. 16.2.2015. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 26.2.2015.
- ↑ a b c d Ajankohtaisen kakkosen historiaa (Arkistoitu sivu) Yle. Arkistoitu 12.5.2014. Viitattu 15.8.2015.
- ↑ Tervonen, Kaisu: Ajankohtaishistoriaa. Tv-maailma, 2.10.2009, nro 40, s. 2.
- ↑ Video: Osmo Ikonen soitti Ajankohtaisen kakkosen viimeiset sävelet | Yle Uutiset | yle.fi:
- ↑ a b Ajankohtaisen kakkosen tunnus Kysy.fi. 25.1.2011. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 10.10.2013.
- ↑ A2 Teema Ritva radio- ja tv-tietokanta, Kavi. Viitattu 17.9.2023.
- ↑ Nikkinen, Are & Vacklin, Anders: ”Keskusteluohjelman rakenne A2-teemaillassa”, Television runousoppia, s. 150–157. Like, 2012. ISBN 978-952-01-0588-4
- ↑ Rantanen, Miska : Homot, huumeet ja Venäjä ovat nostaneet studioraivoa – nämä A2-illat muistetaan 12.9.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2010.