Aikuisten poika
| Aikuisten poika | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Juha Lehtola |
| Käsikirjoittaja | Juha Lehtola |
| Tuottaja | Pauli Pentti |
| Säveltäjä | Timo Hietala |
| Kuvaaja | Hena Blomberg |
| Leikkaaja | Harri Ylönen |
| Lavastaja | Otso Linnalaakso |
| Pääosat |
Esa Nikkilä Kari Hietalahti |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö |
Edith Film Oy First Floor Productions Oy |
| Ensi-ilta | 29. elokuuta 2014 [1] |
| Kesto | 94 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Tuotto | 106 000 €[2] |
| Katsojat | 12 500[2] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Aikuisten poika on Juha Lehtolan ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen draamakomedia vuodelta 2014. Tampereelle sijoittuva elokuva kertoo yksitoistavuotiaan Oliverin vaiheikkaasta kesästä: hän menettää molemmat vanhempansa auto-onnettomuudessa, joutuu kolmiodraaman myrskynsilmään ja saa kesätyön henkitoreissaan olevasta elokuvateatterista.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oliverin isä ja äiti ajavat autolla päin seinää ja kuolevat. Peruskoulun lukuvuosi on loppusuoralla ja Oliver saa tiedon onnettomuudesta kouluun. Hän katoaa iltapäiväksi ja kun hän palaa kotiinsa, häntä odottavat isoäiti ja joukko muita sukulaisia.
Oliver tapaa Joonaksen, jonka kanssa hän ystävystyy. Virallisen holhoojan paikan ottaa Oliverin isoäiti ja Joonaksesta kehittyy Oliverille jonkinlainen isähahmo. Oliver alkaa selvittää onnettomuuden syitä - hän ei usko isänsä ajaneen ylinopeutta. Oliverin surutyön ulkoinen ilmenemismuoto on raivo. Suutuspäissään hän paljastaa Joonaksen ja Katrin kuusi vuotta kestäneen rakkaussuhteen Katrin aviomiehelle, joka ei kuitenkaan usko mieleltään järkkyneen pojan tarinaa. Epäilys jää kuitenkin itämään.
Oliver joutuu pettymään onnettomuuden syyn suhteen: hänen isänsä todella ajoi ylinopeutta katuosuudella, jolla on aiemminkin sattunut runsaasti tapaturmia. Oliverin edesmenneet vanhemmat ovat mukana parissa kohtauksessa eräänlaisina haamuina. Elokuva päättyy uuden lukuvuoden alkamiseen.
Sivujuonena seurataan Oliverin tutustumista Jaakkoon ja Rafuun, jotka pitävät nuhruista elokuvateatteria ja palkkaavat Oliverin kesäapulaisekseen.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuisten poika on Lehtolan ensimmäinen kokoillanelokuva, aiemmin hän oli työskennellyt teatterissa ja televisiossa.
Helsingin Sanomien Leena Virtanen piti Aikuisten poikaa kypsänä teoksena: "Elokuva tasapainoilee kevyen ja äärimmäisen tragiikan välillä, ja se myös onnistuu siinä. Se on sekä aidosti hauska että aidosti itkettävä." Virtasen mielestä elokuvan roolitus oli onnistunut. Hän mainitsi myös, että Lehtolan omat vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa; tosin Lehtola oli tällöin jo aikuisiässä.[3] Aamulehden Antti Selkokari arvioi elokuvan onnistuneeksi, Nikkilää hän piti osassaan jopa "häikäisevän hyvänä". Selkokari kiinnitti huomiota teoksen nimeen: "Elokuvan nimi Aikuisten poika saa katsojan miettimään, keitä kaikkia ovat ne aikuiset, joiden poika Oliver on." Selkokarin mielestä Lehtola oli tavoittanut jotain oleellisesta käsitellessään iloa ja surua Oliverin kautta: "Oliverin elämässä suru ja ilo sekoittuvat yhtenä virtana, ja juuri se häiritsee kaikkia muita kuin Oliveria itseään. Lehtola on ymmärtänyt tärkeimmän asian tällaisella herkkyysalueella liikkuvan elokuvan tekemisessä."[4]
Ilta-Sanomien Tarmo Poussu piti elokuvan heikkouksina sen epäuskottavuuksia ja Esa Nikkilän heikkoa suoriutumista roolistaan. Myöskään Joonaksen, Katrin ja Mikaelin kolmiodraama ei vakuuttanut. Vanhan elokuvateatterin ympärille rakennettua sivujuonta Poussu piti turhana.[5] Episodin Jussi Huhtala oli eri linjoilla: hänen mielestään Nikkilä selviytyi roolistaan erinomaisesti. Huhtala arvioi Aikuisten pojan visuaalisen ilmeen pelkistetyksi ja käsikirjoituksen monitasoiseksi.[6]
Aikuisten poika menestyi teatterikierroksellaan heikonlaisesti: elokuva keräsi teattereihin runsaat kaksitoista tuhatta katsojaa.[2]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuisten poika julkaistiin digitaalisena DVD:nä loppuvuodesta 2014.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Esa Nikkilä | … | Oliver |
| Kari Hietalahti | … | Joonas |
| Susanna Haavisto | … | isoäiti |
| Maria Heiskanen | … | Katri |
| Esko Salminen | … | Jaakko |
| Sulevi Peltola | … | Rafu |
| Tommi Korpela | … | Mikael |
| Torig Sieberg | … | Eetu |
| Kukka Luukkanen | … | Selma |
| Liisa Mustonen | … | Oliverin äiti |
| Petteri Summanen | … | Oliverin isä |
| Kirsi Ylijoki | … | täti |
| Aaro Wichmann | … | setä |
| Janne Virtanen | … | tädin mies |
| Aino Seppo | … | rehtori |
| Eero Ritala | … | opettaja |
| Toni Harjajärvi | … | opettaja |
| Tommi Raitolehto | … | valmentaja |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aikuisten poika (2014) / Esitystiedot elonet.fi. Elonet - Kansallisfilmografia. Viitattu 27.3.2016.
- ↑ a b c Suomen elokuvasäätiö: Elokuvavuosi 2014 Suomen elokuvasäätiö / Vuositilastot. 2015. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 27.3.2016.
- ↑ Virtanen, Leena: Aikuisten poika ja itsepetoksen voima Helsingin Sanomat. 28.8.2014. Viitattu 28.3.2016.
- ↑ Selkokari, Antti: Arvio: Aikuisten poika -elokuvassa lapsi käsittelee surunsa itse Aamulehti. 29.8.2014. Viitattu 28.3.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Poussu, Tarmo: Aikuisten poika - lue IS:n arvio elokuvasta Ilta-Sanomat. 29.8.2014. Viitattu 28.3.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Huhtala, Jussi: Aikuisten poika Episodi. 28.8.2014. Viitattu 28.3.2016.