Ahojäkkärä
| Ahojäkkärä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Tähkäjäkkärät Omalotheca |
| Laji: | sylvatica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Omalotheca sylvatica |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ahojäkkärä (Omalotheca sylvatica, synonyymi Gnaphalium sylvaticum) on asterikasvien heimoon kuuluva tähkäjäkkärä.[1] Ahojäkkärä kasvaa kuivahkoilla niityillä ja pientareilla, tienvarsilla, metsänreunoilla ja nummilla sekä hiekkakuopissa. Ahojäkkärän kukinta-aika on heinä–elokuussa. Ahojäkkärä on yleinen lähes koko Suomessa; vain Lapissa se on harvinainen. Ahojäkkärän lisäksi Suomessa kasvavia jäkkäröitä ovat ahojäkkärää muistuttava norjanjäkkärä, savijäkkärä ja Lapissa kasvava lumijäkkärä.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahojäkkärän kukinto on tähkämäinen ja tiheä, yleensä kolmasosa varresta. Torvimaiset laitakukat ja kehräkukat muodostavat mykerön ja ovat kellanvalkoisia–punertavia. Kukkien teriöt koostuvat viidestä yhteenkasvaneesta lehdestä. Hedelmä on kellanruskea, soikea pähkylä, jonka hapsihaiveninen pappus on hieman ruskehtava tai punertava. Lehtiasento on kierteinen. Aluslehdet ovat suikeita, lyhytruotisia ja varsilehdet tasasoukkia, ruodittomia. Lehtilavat ovat yksisuonisia, harvoin epäselvästi kolmisuonisia, päältä himmeänvihreitä ja alta tiheään valkokarvaisia. Varsi on jäykän pysty ja yleensä tiheään karvainen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blamey, Grey-Wilson: Otavan kasvitieto, 1989, 400
- Otavan värikasvio, 2008
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Omalotheca sylvatica (TSN 38138) itis.gov. Viitattu 1.8.2008. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ahojäkkärä – Omalotheca sylvatica Laji.fi. Viitattu 29.12.2020.