Adyton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adyton (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa.

Adyton (m.kreik. ἄδυτον, lat. adytum, ”luoksepääsemätön”) oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin kaikkein pyhin. Se sijaitsi temppelin sisimmässä osassa cellan takana.[1][2][3][4]

Adyton oli useimmiten pieni huone cellan sisäänkäynnistä nähden kauimmassa päässä. Se oli erotettu cellasta väliseinällä, jossa oli ovi.[2] Adytoniin oli pääsy ainoastaan papistolla, ja usein sinne oli sijoitettu temppelissä palvotun jumalan kuvapatsas. Adytonin lisääminen temppeliin teki yleensä temppelin naoksesta poikkeuksellisen pitkän.[3] Kaikissa temppeleissä ei ollut adytonia.

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἄδυτον An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 387. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2
  3. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Adyton”, Antiikin käsikirja, s. 8. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  4. Jokinen, Teppo & Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja, s. 14. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]