Adam Smith

Adam Smith
Adam Smith
Henkilötiedot
Syntynyt	16. kesäkuuta 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	17. heinäkuuta 1790 (67 vuotta) Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Koulutus ja ura
Koulukunta	klassinen liberalismi
Vaikutusalueet	poliittinen filosofia, talous, moraalifilosofia
Tunnetut työt	Kansojen varallisuus
Väitöstyön ohjaaja	Francis Hutcheson
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Adam Smith, FRSA, (16. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. heinäkuuta 1790 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli skotlantilainen moraalifilosofi, joka oli kiinnostunut yhteiskuntaa koskevien periaatteiden kokonaisvaltaisesta analyysistä. Hän oli yksi skotlantilaisen valistuksen avainhahmoja. Smithiä pidetään poliittisen taloustieteen ja nykyaikaisen (kansan)taloustieteen isänä, vapaakaupan varhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus. Vaikka taloudellisessa toiminnassa Smith katsoi ihmisten tavoittelevan omaa etua, kirjassaan Ihmisen niistä luonteenpiirteistä, jotka voivat vaikuttaa muiden onneen ja menestykseen välttää itsekkyyttä ja tarjoaa vastaukseksi sympatian.

Elämä

Adam Smith oli nuorena heiveröinen poika, mutta opiskeli ahkerasti. Hän opiskeli sosiaalifilosofiaa Glasgow'n ja Oxfordin yliopistoissa. Valmistuttuaan hän toimi luennoitsijana Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja työskenteli yhdessä David Humen kanssa valistusaikakaudella. Hänestä tuli Ison-Britannian arvostetuin filosofi Thomas Reidin ohella (molemmat olivat elinaikanaan jopa David Humea arvostetumpia), ja brittihallinto antoi Smithille mahdollisuuden valita virkansa vapaasti. Kaikkien hämmästykseksi Smith halusi itselleen tullimiehen viran.

Smith on haudattu Canongaten hautausmaalle Edinburghiin.

Ajatukset

Inquiry into the nature and causes of the wealth of nations, 1922

Moraalituntojen teoriassa (The Theory of Moral Sentiments, 1759) Smith esittää moraalifilosofisen tutkimuksen moraalista. Moraalin keskeinen osa on sympatia. Ulkopuolinen tarkastelija voi tutkia tekojen moraalisuuden luonnetta ja tasoa. Smith katsoi moraalituntojen teorian pääteoksekseen.

Kansojen varallisuudessa (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, lyhyemmin The Wealth of Nations, 9. maaliskuuta 1776) Smith kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle merkantilismille (Smithin keksimä nimitys). Tosin muut valistusfilosofit olivat esittäneet samantapaisia ajatuksia aiemmin, suomalainen Anders Chydenius melkein täsmälleen samat ajatukset, ja moni muu samantapaisia vieläkin aiemmin. Siksi Smithin merkitys onkin ensisijaisesti popularisoinnissa: hänen kirjansa levisi laajalle ja vaikutti paljon. Smith tosin piti itseään ensisijaisesti moraalifilosofina ja vasta toissijaisesti taloustieteilijänä.

Adam Smithin patsas Edinburghissa.

Smithin keksimä on muun muassa vertauskuva "näkymätön käsi". Kansojen varallisuudessa Smith puhuu näkymättömästä kädestä tuontirajoitusten yhteydessä.

»Tukemalla mieluummin kotimaista kuin ulkomaista teollisuutta hän pyrkii pelkästään lisäämään omaa turvallisuuttaan, ja ohjaamalla tätä teollisuutta sillä tavalla, että se tuottaa mahdollisimman suuren tuloksen, hän tavoittelee pelkästään omaa etuaan, ja tällöin kuten monissa muissakin tapauksissa häntä ohjaa näkymätön käsi edistämään sellaisen tavoitteen saavuttamista, jolla ei ollut vähintäkään osaa hänen tarkoitusperissään. Yhteiskunta ei myöskään kärsi minkäänlaista vahinkoa siitä, ettei sillä ole ollut osuutta tässä eduntavoittelussa»
(Adam Smith, Kansojen varallisuus IV)

Smith kannatti vapaakauppaa samasta syystä kuin maiden sisäistäkin kauppaa: hän näki työjaon ja erikoistumisen periaatteen olevan hyödyllistä myös kansainvälisellä tasolla. Käytännön politiikassa Smith kannatti silti joitakin protektionistisia lakeja Britannian edun ajamiseksi. Smith kuitenkin ajatteli, että pääomien liikkuvuus on sen verran vähäistä, että kaupan vapauttamisen hyödyt yhdessä maassa eivät koituisi toisten valtioiden asukkaiden hyödyiksi (tämän opin on puolestaan arveltu olleen vain taktinen keino käännyttää hallitsijoita vapaakaupan kannalle).

Poikkeuksena liberalismiinsa Smith kannatti Englannissa tuolloin vallinnutta korkosääntelyä. Hän kuitenkin muutti kantansa, kun filosofi Jeremy Bentham perusteli hänelle, miksi se olisi haitallista Smithin oman teoriansakin mukaan.

Smith esittelee markkinoiden itseorganisoitumista muun muassa työvoimaesimerkin avulla. Työvoiman kysynnän noustessa palkat nousevat – kysyntää nostaa työnantajien erikoistuminen ja uusiin koneisiin investoiminen. Palkkojen noustessa kotitaloudet voivat hankkia parempaa ruokaa, jolloin imeväis- ja lapsikuolleisuus pienenee, mikä kasvattaa työvoiman määrää, mikä taas alentaa palkkoja työvoiman tarjonnan lisääntyessä. Smithin aikakaudella kymmenvuotias osallistui työntekoon, lapsikuolleisuus oli suurta, ei ollut yhteiskunnallisia lakeja, melkein kaikki ammattiliitot olivat kiellettyjä, mutta kaikkein suurin ongelma oli se, että ihmiset olivat enimmäkseen hyvin köyhiä..

Smith suhtautui yleensä kielteisesti valtion liiketoimintaan ja piti julkista velkaa tuhoisana. Hän myös perusteli, että hyvinä aikoina valtiot eivät pysty säästämään rahaa sota-aikoja varten, joten on epärealistista olettaa, että sodan aikana maksettua velkaa pystyttäisiin maksamaan hyvinä aikoina takaisin. Siksi Smith piti velkaantumista kestämättömänä.

Smithin mielestä valtion tehtävät olivat puolustus, hallitus, oikeuslaitos, tiet ja kulkuväylät, koulutus ja osittain julkisten laitosten ylläpito. Hän määritteli hyvän verojärjestelmän ominaisuuksiksi I. Laajan veropohjan, II Ennustettavuuden, III Verovelvolliselle sopivaan aikaan perimisen ja IV Veron perimisen heti mahdollisimman oikean suuruisena.

Teokset

• Kansojen varallisuus: Tutkimus sen olemuksesta ja tekijöistä. 1. nide. (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, 1776.) Suomentanut sekä Adam Smithin elämäkerralla ynnä E. Cannanin mukaan selityksillä varustanut Toivo T. Kaila. Porvoo: WSOY, 1933. Sarja: Sivistys ja tiede 93
• Kansojen varallisuus. (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, 1776.) Suomentanut Jaakko Kankaanpää. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40426-3
• Ihmisen niistä luonteenpiirteistä, jotka voivat vaikuttaa muiden onneen ja menestykseen. Suomentanut Matti Norri. Helsinki: Kautelaari, 1999. ISBN 952-91-1824-4
• Moraalituntojen teoria. (The Theory of Moral Sentiments, 1759) Suomentanut Matti Norri. Helsinki: Kautelaari, 2003. ISBN 952-99141-1-3

Kirjallisuutta

• O’Rourke, P. J.: Adam Smithin Kansojen varallisuus. (On the wealth of nations: Books that changed the world, 2006) Suomentanut Mikko Metsämäki. Helsingissä: Ajatus, 2008. ISBN 978-951-20-7444-0
• Emma Rothschild: Economic Sentiments: Adam Smith, Condorcet, and the Enlightenment. Harvard University Press; 2001. ISBN-13: 978-0674004894.

Aiheesta muualla

• Lisää luettavaa aiheesta The Wealth of Nations on Wikiaineistossa
• The Wealth of Nations Gutenbergissä (englanniksi)
• The Wealth of Nations at MetaLibri Digital Library (englanniksi)
• The Theory of Moral Sentiments at MetaLibri Digital Library (englanniksi)
• Konttinen, Esa: Adam Smith – markkinoiden sivistävä vaikutus (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 8.9.2009.
• Lemetti, Juhana: Adam Smith ja moderni yhteiskunta Filosofiakahvilan taltiointi, Kantti.net (MP3) 10.3.2015.