Abd-ul-Mejid

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Abdul Mejid)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abd-ul-Mejid
Osmanien valtakunnan sulttaani
Valtakausi 2. heinäkuuta 183925. kesäkuuta 1861
Edeltäjä Mahmud II
Seuraaja Abd-ul-Aziz
Syntynyt 25. huhtikuuta 1823
Osmanien valtakunta Konstantinopoli, Osmanien valtakunta
Kuollut 25. kesäkuuta 1861 (38 vuotta)
Osmanien valtakunta Konstantinopoli, Osmanien valtakunta
Puoliso useita
Lapset useita (mm. Murad V, Mehmed V, Abd-ul-Hamid II ja Mehmed VI)
Suku Osmani
Isä Mahmud II
Äiti Bezmiâlem Sultan
Uskonto sunnalaisuus
Nimikirjoitus

Abd-ul-Mejid I eli Abdülmecid I (25. huhtikuuta 182325. kesäkuuta 1861)[1] oli Osmanien valtakunnan 31. sulttaani. Huolimatta siitä, että Abd-ul-Mejid kuoli nuorena, hän ehti toteuttaa valtakunnassaan lukuisia uudistuksia, joista hänet tunnetaan edelleen.[2]

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abd-ul-Mejid syntyi Konstantinopolissa (nyk. Istanbul). Hänen vanhempansa olivat Mahmud II ja Bezm i-Alem Sultana. Hänen äitinsä oli georgialaista syntyperää.[3] Hän sai nuorena hyvän koulutuksen. Hän oli ensimmäinen Osmanien valtakunnan sulttaani, joka osasi puhua ranskaa.[1]

Abdül-Mecid I nousi 16-vuotiaana isänsä jälkeen valtaistuimelle 1839. Hallituskauden alku oli hankala, sillä osmanien armeija oli kesäkuussa 1839 kärsinyt Nizipin taistelussa tappion Egyptin varakuninkaan joukoille.[1]

Ulkopolitiikassa sulttaani pyrki säilyttämään valtakunnan yhtenäisyyden solmimalla hyvät suhteet eurooppalaisiin suurvaltoihin. Vain liitto Euroopan suurvaltojen kanssa pelasti Osmanien valtakunnan ankarilta rauhanehdoilta, kun maa solmi Lontoossa rauhan Egyptin kanssa heinäkuussa 1840. Egypti pysyi Osmanien valtakunnan hallinnassa ja joutui maksamaan vuosittain 80 000 kultarahan suuruisen veron, mutta sulttaanin oli tunnustettava Muhammad Ali Paššan ja tämän poikien oikeus edelleen hallita Egyptiä.[3]

Kun Irlannin nälänhädän helpottamiseksi kerättiin varoja vuonna 1847, Abd-ul-Mejid oli aikeissa lahjoittaa 10 000 puntaa (vuoden 2022 rahassa 819 453 puntaa[4]) sekä kolme laivalastillista viljaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Brittiläiset diplomaatit pyysivät kuitenkin, että sulttaanin lahjoitus jäisi vain 1000 puntaan. Syynä tähän oli se, että kuningatar Viktoria oli jo ehtinyt lahjoittaa 2000 puntaa, ja olisi ollut kiusallista lahjoittaa enemmän kuin maan kuningatar.[5][6]

Venäjän tavoitellessa pääsyä Välimerelle puhkesi Krimin sota. Osmanien valtakunta sai apua Venäjää vastaan Ranskalta, Englannilta ja Sardinialta. Sota päättyi maaliskuussa 1856 solmittuun Pariisin rauhaan.[1] Osmanien valtakunta välttyi aluemenetyksiltä.

Abdül-Mecidin hallituskauden jälkipuoliskolla Euroopan suurvallat pyrkivät estämään Osmanien valtakunnan otteen vahvistumista Balkanilla. Länsimaiden painostuksesta sulttaanin oli myös myönnettävä Libanonille laaja autonomia 1861.[1]

Pääartikkeli: Tanzimat

Varmistaakseen valtakuntansa sisäisen yhtenäisyyden sulttaani aloitti hallittuaan vasta neljä kuukautta uudistushankkeen, joka oli osittain käynnistynyt jo hänen isänsä hallituskaudella.

Hallitsijana Abdül-Mecid oli vapaamielinen. Hänen hallituskaudellaan toteutettiin monenlaisia sisäpoliittisia uudistuksia. Armeijaa uudistettiin vuonna 1842. Sotaoikeuksia kehitettiin siten, että niissä oli turkkilaisten tuomarien lisäksi myös eurooppalaisia tuomareita. Uudistuksia toteutettiin myös oikeuslaitoksessa ja koulujärjestelmässä. Sulttaanin aloitteesta perustettiin opetusministeriö sekä perustettiin peruskouluja ja sotilaallista koulutusta antavia oppilaitoksia. Vuonna 1858 tehtiin aloite maanomistusolojen korjaamiseksi. Tämä kuitenkin jäi toteuttamatta samoin kuin monet muutkin uudistukset, koska Abdül-Mecidin seuraajat olivat taantumuksellisia.[1][1]

Abdül-Mecid ehti toteuttaa joitakin merkittäviä rakennushankkeita. Hän korjautti Hagia Sofian moskeijan ja rakennutti Dolmabahçen palatsin sekä perusti Konstantinopoliin ranskalaisen teatterin.[1]

Kuolema ja perilliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abdül-Mecid kuoli 38-vuotiaana tuberkuloosiin. Hänet haudattiin lähelle edeltäjänsä Selim III:n hautaa.[3] Abdül-Mecidia seurasivat aikanaan hallitsijoina hänen poikansa Murad V, Mehmed V, Abd-ul-Hamid II ja Mehmed VI.

Abdül-Mecid I:llä oli useita vaimoja:

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d e f g h Abdülmecid I, Ottoman sultan Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  2. Abdülmecid I, Sultan of the Ottoman Empire National Portrait Gallery. 2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  3. a b c Abdulmecid I theottomans.org. 2002. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  4. Inflation calculator Bank of England. 2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  5. Christine Kinealy: Charity and the Great Hunger in Ireland: The Kindness of Strangers. A&C Black, 10.10.2013. ISBN 978-1-4411-1758-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.11.2022). (englanniksi)
  6. Ireland remembers how 19th-century aid from Sultan Abdulmejid changed fate of thousands Anadolu Ajansı. 15.02.2020. Viitattu 28.10.2023. (englanniksi)
  7. HH Chevkefza Valide Sultana ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  8. HH Tirimüjgün Kadin Efendi ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  9. HH Gülcemal Kadin Efendi ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  10. HH Verdicenan Kadin Efendi ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  11. Gulüstü Haseki Kadin Efendi ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  12. HH Aisha Sarfiraz Kadin Efendi ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  13. Nalandil Haseki Kadin Efendi freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com. 2010. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  14. ODM of Turkey: Order of Mejidie medals.org.uk. 2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  15. The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors, s. 59. Cornell University Library, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.11.2022). (englanniksi)
  16. Almanach Archives de Bruxelles. Viitattu 21.11.2022. (ranska)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]