A. S. Kilpeläinen
Adolf Seth Kilpeläinen (18. helmikuuta 1874 Kiihtelysvaara – 1. maaliskuuta 1937 Kontiolahti) oli suomalainen filosofian tohtori, historiantutkija ja kansakoulutarkastaja.[1]
Kilpeläisen vanhemmat olivat kirjuri Heikki Kilpeläinen ja Katri Puustinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 Joensuun lyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1896, maisteriksi 1897 ja lisensiaatiksi 1900. Kilpeläinen promovoitiin filosofian tohtoriksi 1919.[1]
Kilpeläinen toimi Nurmeksen yhteiskoulun latinan ja suomen kielen opettajana ja rehtorina 1902–1908. Hän oli kansakoulutarkastajana Mikkelin piirissä 1908–1913, Sortavalan piirissä 1913–1919, Joensuun piirissä 1919–1925 ja Pohjois-Karjalan piirissä vuodesta 1925. Kilpeläinen oli myös 8. suojeluskuntapatterin päällikkönä 1919–1926 ja hän toimi Karjalainen-lehden vakinaisena avustajana vuodesta 1920 alkaen.[1][2]
Kilpeläinen oli naimisissa vuodesta 1903 Alma Lindbergin kanssa.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Quaestiones Andocideae, väitöskirja. 1900
- I:n suomalaisen raskastykistöpatterin mukana vapaussodassa : muistoja ja tunnelmia. Ahjo, Helsinki 1919
- Etuvartio : maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjois-Karjalassa Ruotsin vallan aikana I. WSOY 1925
- Etuvartio : maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjois-Karjalassa Ruotsin vallan aikana II. WSOY 1926
- Pielisjärven historia 1 ; kirj. A. S. Kilpeläinen, A. L. Hintikka, V. A. Saloheimo. Pielisjärven seurakunta - Pielisjärven kunta - Lieksan kauppala - Pielisjärven manttaalikunta, Kuopio 1954
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d KILPELÄINEN Adolf Seth. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
