1904

Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

Tammikuu–kesäkuu

• 2. tammikuuta – Hererot kapinoivat Saksan Lounais-Afrikassa. Myös pääkaupunki Windhoek oli vakavassa vaarassa. Tammikuun 18. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen alettiin välittömästi valmistella 500 miehen, kuuden konekiväärin ja kuuden konetykin lähettämistä alueelle.
• 7. tammikuuta – Hätäsignaali CQD otettiin käyttöön. Se korvattiin kahden vuoden kuluttua SOS-hätäsignaalilla.
• 13. tammikuuta – Japani vaati Venäjältä myönnytyksiä Mantšuriassa. Ulkoministeri Vladimir Lamsdorff vastasi, ettei Venäjä neuvottele asiasta, ja alue koskee vain Venäjää ja Kiinaa.
• 17. tammikuuta – Anton Tšehovin Kirsikkapuisto sai ensiesityksensä Moskovassa.
• 7. helmikuuta – Yhdysvaltalainen Baltimoren kaupunki paloi maan tasalle.
• 8. helmikuuta – Venäjän–Japanin sota alkoi, kun japanilaiset torpedoveneet hyökkäsivät Venäjän Tyynenmeren laivastoa vastaan Port Arthurissa.
• 8. helmikuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti viulukonserttonsa ensimmäisen version kantaesityksen Helsingissä. Viulusolistina oli Viktor Nováček.
• 9. helmikuuta – Japanilaiset ottivat Korean hallinnon käsiinsä.
• 9. helmikuuta – Venäjä julisti sodan Japanille.
• 10. helmikuuta – Japanin virallinen sodanjulistus Venäjälle.
• 18. helmikuuta – Keisari Nikolai II määräsi, että ortodoksiset hiippakunnat saivat pitää lastenkouluja Suomessa.
• 21. helmikuuta – Venäjän sotaministeri Aleksei Kuropatkin nimitettiin Mantšurian maa-armeijan ylipäälliköksi.
• 3. maaliskuuta – Springfieldissa Ohiossa mellakoitiin värillisiä vastaan.
• 5. maaliskuuta – Pariisissa kassaatio-oikeus määräsi Alfred Dreyfusin tapauksen tutkittavaksi uudelleen.
• 22. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen sanomalehti Daily Illustrated Mirror julkaisi ensimmäisen kerran värivalokuvan sanomalehden etusivulla.
• 22. maaliskuuta – Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, SOK, perustettiin osuuskauppojen yleisessä kokouksessa Tampereella.

• 1. huhtikuuta – Ranska poisti krusifiksit ja uskonnolliset kuvat oikeussaleista tavoitteenaan kirkon ja valtion ero.
• 8. huhtikuuta – Britannia ja Ranska jakoivat Pohjois-Afrikan entente cordiale -julistuksella.
• 13. huhtikuuta – Panssarilaiva Petropavlosk ajoi miinaan lähdettyään Port Arthurin satamasta. Amiraali Stepan Makarov ja 500 merimiestä saivat surmansa.
• 1. toukokuuta – Japanin joukot ylittivät Jalujoen Koreassa.
• 5. toukokuuta – Ranskan presidentti Émile Loubet vieraili Roomassa kuningas Viktor Emanuel III:n luona. Paavi Pius X:n protesti johti Ranskan ja pyhän istuimen väliseen konfliktiin.
• 10. toukokuuta – Tampereella perustettiin Tampereen teatteri työväenteatterin kilpailijaksi. TT:n avajaisnäytelmänä 8. syyskuuta oli Aleksis Kiven Kullervo pääosassa Kaarlo Halme.
• 28. toukokuuta – Japanin joukot sulkivat Port Arthurin saarron myös maalta.
• 3. kesäkuuta – Saksan ulkoministeriön Friedrich von Holstein tuomitsi Marokon tilanteen. Hänen mukaansa Ranska pyrki anastamaan Marokon.
• 14. kesäkuuta – Venäjän hyökkäys Port Arthurin saarron murtamiseksi epäonnistui.
• 16. kesäkuuta – James Joycen romaanin Odysseus tapahtumapäivä, ”Bloomsday”.
• 16. kesäkuuta – Apukamreeri Eugen Schauman ampui Helsingissä Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Jean Sibelius vietiin putkaan ”perusteettomasta riemusta” Bobrikovin attentaattia seuranneena yönä.
• 24. kesäkuuta – Venäjän laivasto yritti murtautua ulos Port Arthurista, mutta joutui palaamaan takaisin satamaan menetettyään yhden aluksen.
• 28. kesäkuuta – Norjalainen matkustajahöyrylaiva SS Norge upposi lähellä Rockallia Atlantin valtamerellä. 582 matkustajaa ja 45 miehistön jäsentä menehtyi.
• 30. kesäkuuta – Ruhtinas Ivan Obolenski nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

Heinäkuu–joulukuu

• 1. heinäkuuta – St. Louisin olympiakisat alkoivat maailmannäyttelyn yhteydessä.
• 3. heinäkuuta – Lakkautetun Päivälehden viimeinen numero ilmestyi. Sen tilalle perustetun Helsingin Sanomien näytenumero ilmestyi neljä päivää myöhemmin.
• 4. heinäkuuta – Professori R. A. Wrede, dosentti Ernst Estlander ja professori Theodor Homén karkotettiin Suomesta Novgorodiin.
• 7. heinäkuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjä PäivälehtiPäivälehti lakkautettiin 3. heinäkuuta Painoasian ylihallituksen päätöksellä. Lehden päätoimittajana oli Paavo Warén.
• 28. heinäkuuta – Sosialistivallankumouksellinen Jegor Sozonov surmasi Venäjän sisäministeri, ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Plehwen Varsovan rautatieasemalla Pietarissa.
• 29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
• 1. elokuuta – Brittien retkikunta saapui Lhasaan, josta Dalai-lama oli paennut.
• 9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja.
• 10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa.
• 11. elokuuta – Hererot kokivat ratkaisevat tappion saksalaisille.
• 13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapui Smyrnaan vaatimaan yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista.
• 24. elokuuta – Liao-Jangin taistelu: venäläiset ja japanilaiset menettivät 20 000 miestä ja venäläiset joutuivat vetäytymään.
• 7. syyskuuta – Britit pakottivat Tiibetin sopimukseen, joka teki siitä Britannian vasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi.
• 15. syyskuuta – Belgian kuninkaan asettama komissio lähti Kongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä.
• 20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
• 30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus.
• 5. lokakuuta – Alankomaat ja Portugali sopivat rajoista Timorilla.
• 6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin.
• 15. lokakuuta – Sha-hon taistelu alkoi: Venäjä saavutti nelipäiväisissä taisteluissa voiton, mutta menetti 40 000 miestä.
• 16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
• 16. lokakuuta – Iisalmen ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 21. lokakuuta – Doggermatalikon välikohtaus: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi.
• 22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
• 7. marraskuuta – Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
• 16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudet Panaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla.
• 17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
• 21. marraskuuta – 28. marraskuuta – Ensimmäiset gramofonilevyäänitykset tehtiin Suomessa, esiintyjinä olivat muun muassa oopperalaulaja Abraham Ojanperä, laulaja-näyttelijä-kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen, näyttelijä Katri Rautio sekä kaksi soittokuntaa. Ensimmäiset suomenkieliset äänilevyt oli äänitetty jo aiemmin Pietarissa vuonna 1901.
• 28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löi hottentotit Warmbadin luona.
• 29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
• 30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
• 1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiin korollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
• 3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuva Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa Helsingin Siltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa.
• 9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneet säätyvaltiopäivät.
• 31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.

tuntematon päivämäärä

• tammikuu – Britannian laivaston 12 yksikköä ilmoitettiin siirrettäviksi Pohjanmerelle Maltalta ja Gibraltarilta Saksan laivaston vastineeksi. Myöhemmin vahvuutta lisättiin 15 taisteluristeilijään.
• A. Pictet, P. Crepieux ja Ritoschy valmistivat ensi kerran nikotiinia synteettisesti.
• Toinen alija alkoi. Sen aikana 1904–1914 Palestiinaan muutti noin 40 000 juutalaista pääasiassa Venäjältä pakoon pogromeja.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

• 2. tammikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja (k. 1982)
• 3. tammikuuta – Caro Lamoureux, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1998)
• 3. tammikuuta – Onttoni Miihkali, vienankarjalainen kirjailija (k. 1979)
• 9. tammikuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (k. 1955)
• 15. tammikuuta – Samuel H. Caldwell, yhdysvaltalainen sähköinsinööri ja tietokoneiden varhainen kehittäjä (k. 1960)
• 18. tammikuuta – Archibald Alexander Leach (”Cary Grant”), englantilaissyntyinen näyttelijä (k. 1986)
• 19. tammikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa 1940)
• 26. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen kansainvälinen poliitikko (k. 1988)
• 10. helmikuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija (k. 1989)
• 10. helmikuuta – K. Axel Nielsen, tanskalainen poliitikko (k. 1994)
• 14. helmikuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (k. 1974)
• 16. helmikuuta – George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (Kylmän sodan ajan kommunismin vastaisen patoamispolitiikan kehittäjä) (k. 2005)
• 20. helmikuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri (1964–1980) (k. 1980)
• 29. helmikuuta – Henry Hugh Bancroft, brittiläis-kanadalainen urkuri ja säveltäjä (k. 1988)
• 1. maaliskuuta – Glenn Miller, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja (”Pennsylvania 6–5000”) (k. 1944)
• 2. maaliskuuta – Teodor Seuss Geisel, ("Dr. Seuss"), yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 1991)
• 3. maaliskuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologian professori ja uskonnollinen kirjailija (k. 1972)
• 4. maaliskuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (k. 1968)
• 4. maaliskuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (k. 1976)
• 5. maaliskuuta – Grigori Medvedev, udmurttilainen kirjailija (k. 1938)
• 7. maaliskuuta – Reinhard Heydrich (”Prahan teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Böömin–Määrin protektoraatin käskynhaltija) (k. 1942)
• 13. maaliskuuta – Reidar Aulie, norjalainen taidemaalari (k. 1977)
• 14. maaliskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (k. 1965)
• 18. maaliskuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1961)
• 21. maaliskuuta – Nikos Skalkottas, kreikkalainen säveltäjä (k. 1949)
• 23. maaliskuuta – A. C. Normann, tanskalainen poliitikko (k. 1978)
• 29. maaliskuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k. 1981)

Huhtikuu–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – Aatto Jurvelius, suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (k. 1950)
• 6. huhtikuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko, Länsi-Saksan liittokansleri (1966–1969) (k. 1988)
• 8. huhtikuuta – John Hicks, vuoden 1972 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen ekonomisti (k. 1989)
• 19. huhtikuuta – Tapani Salojärvi, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
• 22. huhtikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (k. 1967)
• 24. huhtikuuta – Willem de Kooning, alankomaalais-yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1997)
• 3. toukokuuta – Harry L. Crosby ”Bing Crosby”, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 1977)
• 4. toukokuuta – León Zuckert, ukrainalais-kanadalainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari (k. 1992)
• 6. toukokuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen runoilija (Aniara) (k. 1978)
• 11. toukokuuta – Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (”Salvador Dalí”), espanjalainen taiteilija (k. 1989)
• 15. toukokuuta – Unto Seppänen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1955)
• 2. kesäkuuta – Harald Løbak, norjalainen poliitikko (k. 1985)
• 2. kesäkuuta – Elsa Vuorjoki, suomalainen kulttuurielämän vaikuttaja (k. 1994)
• 2. kesäkuuta – János Weißmüller (”Johnny Weissmuller”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tarzan) ja uimari (olympiavoittaja) (k. 1984)
• 4. kesäkuuta – Aase Bye, norjalainen näyttelijä (k. 1991)
• 4. kesäkuuta – Christen Finbak, norjalainen kemian professori (k. 1954)
• 6. kesäkuuta – Heinrich von Brentano, saksalainen poliitikko ja ministeri (k. 1964)
• 12. kesäkuuta – John Newmark, saksalais-kanadalainen pianisti ja taidemaalari (k. 1991)
• 15. kesäkuuta – Jarl Hjalmarson, ruotsalainen poliitikko (k. 1993)
• 22. kesäkuuta – Eino Räisänen, suomalainen studiopäällikkö (k. 1968)
• 25. kesäkuuta – Poul Sørensen, tanskalainen poliitikko (k. 1969)
• 26. kesäkuuta – László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (k. 1964)

Heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Herman Zetterberg, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (k. 1963)
• 2. heinäkuuta – René Lacoste (”Krokotiili”), ranskalainen tennispelaaja ja liikemies (Lacoste) (k. 1996)
• 3. heinäkuuta – Jaakko Haavio, suomalainen pappi, runoilija, virsirunoilija ja kirjailija (k. 1984)
• 8. heinäkuuta – Kaj Bundvad, tanskalainen poliitikko (k. 1976)
• 12. heinäkuuta – Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (”Pablo Neruda”), vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija (k. 1973)
• 19. heinäkuuta – Jussi Teljo, suomalainen valtiotieteilijä (k. 1992)
• 23. heinäkuuta – Eino Reivinen, suomalainen eversti (k. 1990)
• 24. heinäkuuta – Harry Hasso, ruotsalainen elokuvaohjaaja, elokuvaaja ja näyttelijä (k. 1984)
• 28. heinäkuuta – Selwyn Lloyd, brittiläinen poliitikko ja ministeri (k. 1978)
• 28. heinäkuuta – Pavel Tšerenkov, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1990)
• 29. heinäkuuta – Juho Angervo, suomalainen meteorologi ja säveltäjä (k. 1965)
• 6. elokuuta – Giuliano Bonfante, italialainen kielitieteilijä (k. 2005)
• 7. elokuuta – Ralph Bunche, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja diplomaatti (k. 1971)
• 8. elokuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
• 9. elokuuta – Otto Mäkilä, suomalainen taidemaalari (k. 1955)
• 11. elokuuta – Leo Pennanen, suomalainen rovasti ja käsialantutkija (k. 1991)
• 12. elokuuta – Aleksei Nikolajevitš Romanov, Venäjän keisari Nikolai II:n poika, Venäjän kruununperillinen (k. 1918)
• 16. elokuuta – Wendell Meredith Stanley, vuoden 1946 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja virologi (k. 1971)
• 20. elokuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja (k. 1991)
• 22. elokuuta – Deng Xiaoping, Kiinan kansantasavallan johtaja (1978–1992) (k. 1997)
• 26. elokuuta – Christopher Isherwood, brittiläis-yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1986)
• 29. elokuuta – Werner Forssmann, vuoden 1956 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen tutkija (k. 1979)
• 30. elokuuta – Albert Olsson, ruotsalainen kirjailija (k. 1994)
• 6. syyskuuta – Arvi Kivimaa (”Heikki Taura”), suomalainen kirjailija (k. 1984)
• 15. syyskuuta – Umberto II, Italian viimeinen kuningas (k. 1983)
• 16. syyskuuta – Arvo Turtiainen, suomalainen kirjailija (k. 1980)
• 19. syyskuuta – Martta Martikainen-Ypyä, suomalainen arkkitehti (k. 1992)
• 21. syyskuuta – Lauri Vuolasvirta, suomalainen partiojohtaja ja koira-alan vaikuttaja (k. 1967)
• 22. syyskuuta – Ellen Church, yhdysvaltalainen sairaanhoitaja ja lentäjä, maailman ensimmäinen lentoemäntä (k. 1965)

Lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (1964–1966) (k. 1966)
• 2. lokakuuta – Graham Greene, brittiläinen kirjailija (Hiljainen amerikkalainen) (k. 1991)
• 3. lokakuuta – Charles John Pedersen, vuoden 1987 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1989)
• 8. lokakuuta – Helga Stene, norjalainen opettaja ja naisasianainen (k. 1983)
• 18. lokakuuta – Aarne Juutilainen (”Marokon kauhu”), suomalainen upseeri (k. 1976)
• 22. lokakuuta – Louis Eugène Félix Néel, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 2000)
• 8. marraskuuta – Yves Giraud-Cabantous, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1973)
• 16. marraskuuta – Renée Saint-Cyr, ranskalainen näyttelijä (k. 2004)
• 17. marraskuuta – Saloméja Neris, liettualainen runoilija (k. 1945)
• 20. marraskuuta – Irja Nissinen, suomalainen näyttelijä (k. 1978)
• 21. marraskuuta – Coleman Hawkins, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1969)
• 6. joulukuuta – Ève Curie, ranskalainen kirjailija, Pierre ja Marie Curien tytär (k. 2007)
• 7. joulukuuta – Clarence Nash, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 1985)
• 10. joulukuuta – Antonín Novotný, Tšekkoslovakian presidentti (1957–1968) (k. 1975)
• 18. joulukuuta – George Stevens, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1975)
• 23. joulukuuta – Kolbjørn Varmann, norjalainen poliitikko (k. 1980)
• 25. joulukuuta – Gerhard Herzberg, vuoden 1971 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko ja fysikaalinen kemisti (k. 1999)
• 26. joulukuuta – Alejo Carpentier, kuubalainen kirjailija (k. 1980)
• 27. joulukuuta – Irja Aholainen, suomalainen oopperalaulaja (k. 1994)
• 30. joulukuuta – Dmitri Kabalevski, venäläinen säveltäjä (k. 1987)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1904 kuolleista henkilöistä

• 13. marraskuuta – Henri Wallon, ranskalainen poliitikko (s. 1812)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: John Strutt (lordi Rayleigh)
• Nobelin kemianpalkinto: Sir William Ramsay
• Nobelin lääketieteen palkinto: Ivan Pavlov
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Frédéric Mistral ja José Echegaray y Eizaguirre
• Nobelin rauhanpalkinto: Institut de Droit International

Muuta

• Kirjallisuusvuosi 1904