1881
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi 1881 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentin virkaan vihittiin republikaani James A. Garfield.
- 13. maaliskuuta – Venäjän keisari Aleksanteri II sai surmansa, kun Vera Fignerin johtamaan Narodnaja voljaan kuulunut puolalainen aktivisti heitti pommin Katariinankanavan sillalla keisarin vaunuja kohti.
- 23. maaliskuuta – Ensimmäinen buurisota päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan tappioon.
- 15. huhtikuuta – Etelä-Venäjällä alkoi anti-semitistisiä pogromeja.
- 2. heinäkuuta – Charles J. Guiteau ampui Yhdysvaltain presidentti James A. Garfieldin. Garfield kuoli vammoihinsa 19. syyskuuta. Guiteau teloitettiin hirttämällä 30. heinäkuuta 1882.
- 19. syyskuuta – Chester A. Arthurista tuli Yhdysvaltain presidentti James A. Garfieldin kuoltua ampumahaavaansa.
- 19. marraskuuta – Meteoriitti putosi lähelle Großliebenthalin kylää muutamia kilometrejä lounaaseen Odessasta, Ukrainassa.
- 3. joulukuuta – Aamulehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- 4. joulukuuta – Säveltäjä Pjotr Tšaikovskin viulukonsertto sai ensiesityksensä Wienissä Itävallassa. Viulusolistina oli Adolf Brodsky.
- Liikemies Ludvig Fredholm sytytti Tukholman ensimmäiset sähköiset katuvalot syyskuussa.
Tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lasitehdas Iittala perustettiin.
- Suomessa pidetään ensimmäinen taideteollisuusnäyttely.
- Kärsämäen koulu perustettiin Turkuun, entisen Maarian kylän keskustaan.
- Helsingin Saksalainen koulu perustettiin.
- Nykyisestä Tunisiasta tehtiin Ranskan protektoraatti.
- Yleinen mitta- ja painokonferenssi (BIPM) vahvisti sähkösuureiden kansainvälisen yksikköjärjestelmän ja tärkeimpien sähköyksiköiden nimet, jotka nykyisinkin ovat käytössä SI-järjestelmässä.
- Sionististen aatteiden innostamana nykyisen Israelin valtion alueelle alkoi muuttaa juutalaisia vuosina 1881–1903 (ns. ensimmäinen alija).
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 8. tammikuuta – Einari Weijo, suomalainen jääkärieversti (k. 1954)
- 9. tammikuuta – Giovanni Papini, italialainen toimittaja, esseisti, kriitikko ja kirjailija (k. 1956)
- 12. tammikuuta – Arthur Långfors, suomalainen romanisti, professori, diplomaatti ja kriitikko (k. 1959)
- 29. tammikuuta – E. E. Tuompo, suomalainen metsänhoitaja ja eräkirjailija (k. 1939)
- 31. tammikuuta – Irving Langmuir, vuoden 1932 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1957)
- 3. helmikuuta – József Galamb, unkarilais-yhdysvaltalainen koneinsinööri ja Fordin ensimmäinen pääsuunnittelija (k. 1955)
- 4. helmikuuta – Fernand Léger, ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja elokuvantekijä (k. 1955)
- 4. helmikuuta – Kliment Vorošilov, neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko (k. 1969)
- 10. helmikuuta – Pauline Brunius, ruotsalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (k. 1954)
- 11. helmikuuta – Carlo Carrà, italialainen taidemaalari (k. 1966)
- 12. helmikuuta – Yrjö Kemppainen, suomalainen toimitusjohtaja, toimittaja ja kirjailija (k. 1929)
- 25. helmikuuta – Aleksei Rykov, venäläinen vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1938)
- 27. helmikuuta – Sveinn Björnsson, Islannin ensimmäinen presidentti (k. 1952)
- 27. helmikuuta – L. E. J. Brouwer, alankomaalainen matemaatikko (k. 1966)
- 3. maaliskuuta – Olga Tainio, suomalainen näyttelijä (k. 1961)
- 8. maaliskuuta – K. H. Seppälä, suomalainen kirkkoherra ja tuomiorovasti (k. 1959)
- 12. maaliskuuta – Väinö Tanner, suomalainen poliitikko ja osuustoimintamies (k. 1966)
- 17. maaliskuuta – Walter Rudolf Hess, vuoden 1949 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen fysiologi (k. 1973)
- 18. maaliskuuta – Paul Le Flem, ranskalainen säveltäjä ja musiikkikriitikko (k. 1984)
- 20. maaliskuuta – Eugène Schueller, ranskalainen liikemies, L’Oréal-yhtiön perustaja (k. 1954)
- 23. maaliskuuta – Roger Martin du Gard, vuoden 1937 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (k. 1958)
- 23. maaliskuuta – Hermann Staudinger, vuoden 1953 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 1965)
- 25. maaliskuuta – Béla Bartók, unkarilainen säveltäjä ja pianisti (k. 1945)
- 26. maaliskuuta – Guccio Gucci, italialainen liikemies ja muotisuunnittelija (k. 1953)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. huhtikuuta – Alcide De Gasperi, italialainen kristillisdemokraattinen poliitikko (k. 1954)
- 7. huhtikuuta – Ida Virenius, yksi Suomen pitkäikäisimmistä henkilöistä (k. 1990)
- 12. huhtikuuta – Sulo Wuolijoki, suomalainen asianajaja, sanomalehtimies, poliitikko ja kansanedustaja (k. 1957)
- 17. huhtikuuta – Cornelius Holmboe, norjalainen poliitikko (k. 1947)
- 18. huhtikuuta – Juho Karreinen, suomalainen kirjailija (k. 1935)
- 21. huhtikuuta – Georg Palmroth, suomalainen ratsuväen upseeri (k. 1951)
- 25. huhtikuuta – Kaarlo Junnelius, suomalainen talousmies ja kunnallispoliitikko (k. 1950)
- 30. huhtikuuta – Leopold Ziegler, saksalainen filosofi (k. 1958)
- 3. toukokuuta – Henri Schouteden, belgialainen eläintieteilijä (k. 1972)
- 4. toukokuuta – Aleksandr Kerenski, Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri 1917 (k. 1970)
- 10. toukokuuta – Louis Gassion, ranskalainen sirkustaiteilija (k. 1944)
- 18. toukokuuta – Walfrid Kauhanen, suomalainen taidemaalari (k. 1940)
- 19. toukokuuta – Kemal Atatürk, Nyky-Turkin perustaja (k. 1938)
- 29. toukokuuta – Hilma Valjakka, suomalainen SDP:n kansanedustaja (k. 1934)
- 30. toukokuuta – Georg von Küchler, saksalainen sotamarsalkka (k. 1968)
- 30. toukokuuta – Oskar August Rosenqvist, suomalainen taloustieteilijä (k. 1918)
- 5. kesäkuuta – François Coli, ranskalainen lentäjä ja lentosuunnistaja (katosi 1927)
- 9. kesäkuuta – Axel Brusewitz, ruotsinsuomalainen valtiotieteilijä ja professori (k. 1950)
- 24. kesäkuuta – Hanna Lappalainen, suomalainen apteekkari ja suurlahjoittaja (k. 1966)
- 28. kesäkuuta – Torsten Aminoff, suomalainen eversti ja metsänhoitaja (k. 1946)
- 29. kesäkuuta – Curt Sachs, saksalainen musiikkitieteilijä (k. 1959)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. heinäkuuta – Toivo Paatola, suomalainen arkkitehti (k. 1962)
- 6. heinäkuuta – Hilma Honkakangas, suomalainen runoilija (k. 1962)
- 7. heinäkuuta – Hugo Dingler, saksalainen tiedemies ja filosofi (k. 1954)
- 13. heinäkuuta – Joel Järnstedt, suomalainen toimittaja (k. 1934)
- 14. heinäkuuta – Magnus Poulsson, norjalainen arkkitehti (k. 1958)
- 19. heinäkuuta – Toimi Juuti, suomalainen kirjailija ja kääntäjä (k. 1943)
- 24. heinäkuuta – Reinhold Svento, suomalainen lakimies ja poliitikko (k. 1973)
- 27. heinäkuuta – Hans Fischer, vuoden 1930 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 1945)
- 27. heinäkuuta – Arthur E. Nikander, suomalainen rakennuttaja ja tiilitehtailija (k. 1953)
- 6. elokuuta – Alexander Fleming, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut skotlantilainen tutkija, penisilliinin keksijä (k. 1955)
- 6. elokuuta – Louella Parsons, yhdysvaltalainen juorukolumnisti ja käsikirjoittaja (k. 1972)
- 7. elokuuta – François Darlan, ranskalainen amiraali (k. 1942)
- 8. elokuuta – Ewald von Kleist, saksalainen sotamarsalkka (k. 1954)
- 16. elokuuta – Jon Väinö Karsten, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1963)
- 22. elokuuta – Yrjö Liipola, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1971)
- 28. elokuuta – Sigurd Islandsmoen, norjalainen säveltäjä (k. 1964)
- 5. syyskuuta – Otto Bauer, itävaltalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (k. 1938)
- 5. syyskuuta – Henry Maitland Wilson, brittiläinen sotamarsalkka (k. 1964)
- 7. syyskuuta – Einar Reuter, suomalainen kirjailija, taidekriitikko ja taidemaalari (k. 1968)
- 11. syyskuuta – Asta Nielsen, tanskalainen näyttelijä (k. 1972)
- 14. syyskuuta – Tuomas W. Hyrskymurto, suomalainen kauppias ja kommunistinen vallankumousmies (k. 1920)
- 15. syyskuuta – Ettore Bugatti, italialainen autonsuunnittelija (k. 1947)
- 17. syyskuuta – Elli Malm, suomalainen näyttelijä (k. 1960)
- 20. syyskuuta – Karin Elg, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (k. 1956)
- 20. syyskuuta – Antti Hackzell, suomalainen poliitikko (k. 1946)
- 23. syyskuuta – Arno Almqvist, suomalainen eversti, vankilanjohtaja ja olympiaurheilija (k. 1940)
- 26. syyskuuta – Ernst Gräfenberg, saksalais-yhdysvaltalainen lääkäri ja gynekologi (k. 1957)
- 29. syyskuuta – Ludwig von Mises, itävaltalainen taloustieteilijä (k. 1973)
- 30. syyskuuta – Ain'Elisabet Pennanen, suomalainen kirjailija (k. 1945)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. lokakuuta – Adolf Taimi, suomalainen kommunistipoliitikko (k. 1955)
- 4. lokakuuta – Walther von Brauchitsch, saksalainen sotamarsalkka (k. 1948)
- 4. lokakuuta – Otto Ville Kuusinen, suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1964)
- 8. lokakuuta – Rudolf Holsti, suomalainen poliitikko (k. 1945)
- 11. lokakuuta – Hans Kelsen, itävaltalainen oikeusteoreetikko (k. 1973)
- 17. lokakuuta – Erland Aarnio, suomalainen toimittaja ja poliitikko (k. 1938)
- 17. lokakuuta – Aleksanteri Vasten, suomalais-venäläinen bolševikki (k. 1938)
- 22. lokakuuta – Clinton Davisson, vuoden 1937 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1958)
- 25. lokakuuta – Pablo Picasso, espanjalainen taidemaalari (k. 1973)
- 26. lokakuuta – Jenő Farkas, unkarilainen autosuunnittelija (k. 1963)
- 26. lokakuuta – Sergei Merkurov, armenialainen kuvanveistäjä (k. 1952)
- 7. marraskuuta – Otto Engelbrekt Jaatinen, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1934)
- 8. marraskuuta – Vilho Niemi, suomalainen poliitikko (k. 1961)
- 12. marraskuuta – Maximilian von Weichs, saksalainen sotamarsalkka (k. 1954)
- 13. marraskuuta – Knut Liestøl, norjalainen folkloristiikan professori (k. 1952)
- 16. marraskuuta – Mimmi Haapasalo, suomalainen kauppias ja puvustonhoitaja (k. 1970)
- 22. marraskuuta – Enver pašša, İsmail Enver Efendi, turkkilainen kenraali ja sotaministeri (k. 1922)
- 23. marraskuuta – Aarne Laaksovirta, suomalainen kirjailija (k. 1958)
- 25. marraskuuta – Johannes XXIII, paavi (k. 1963)
- 27. marraskuuta – Joel Lehtonen, suomalainen kirjailija (Putkinotko). (k. 1934)
- 28. marraskuuta – Stefan Zweig, itävaltalainen kirjailija (k. 1942)
- 30. marraskuuta – Edvard Gylling, suomalainen tilastotieteilijä ja kommunistipoliitikko (k. 1938)
- 3. joulukuuta – Ilmari Launis, suomalainen arkkitehti (k. 1955)
- 4. joulukuuta – Edvard Bull, norjalainen historioitsija ja poliitikko (k. 1932)
- 4. joulukuuta – Erwin von Witzleben, saksalainen sotamarsalkka (k. 1944)
- 23. joulukuuta – Juan Ramón Jiménez, vuoden 1956 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen runoilija (k. 1958)
- 23. joulukuuta – Gunnar Tallberg, suomalainen liikkeenjohtaja ja kilpapurjehtija (k. 1931)
- 25. joulukuuta – Janne Hautala, suomalainen toimittaja ja työväenliikkeen poliitikko (k. 1917)
- 30. joulukuuta – Frans Myyryläinen, suomalainen punakaartilainen, läskikapinan johtaja (k. 1938)
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Louis-Auguste Blanqui, ranskalainen poliittinen aktivisti ja kommunisti (s. 1805)
- 4. tammikuuta – J. W. Snellman G:son, suomalainen kauppaneuvos, sahanomistaja, laivanvarustaja ja tervaporvari (s. 1809)
- 19. tammikuuta – Auguste Mariette, ranskalainen arkeologi (s. 1821)
- 23. tammikuuta – Damian Kononov, Damaskin, Valamon luostarin igumeeni (s. 1795)
- 30. tammikuuta – Jacques-Nicolas Lemmens, belgialainen urkuri, säveltäjä ja pedagogi (s. 1823)
- 3. helmikuuta – John Gould, englantilainen lintutieteilijä (s. 1804)
- 5. helmikuuta – Thomas Carlyle, skotlantilainen esseisti, satiristi ja historioitsija (s. 1795)
- 6. helmikuuta – Konstantin Ton, saksalais-venäläinen arkkitehti (s. 1794)
- 7. helmikuuta – Fredrik Cygnaeus, suomalainen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja (s. 1807)
- 9. helmikuuta – Fjodor Dostojevski, venäläinen kirjailija (s. 1821)
- 18. helmikuuta – Karl Eugen Grönlund, suomalainen oppikoulun lehtori ja kirjailija (s. 1831)
- 4. maaliskuuta – Jakob August Estlander, suomalainen lääkäri ja kirurgi (s. 1831)
- 13. maaliskuuta – Aleksanteri II, Venäjän tsaari (s. 1818)
- 13. maaliskuuta – Ignacy Hryniewiecki, puolalainen vallankumouksellinen (s. 1855)
- 14. maaliskuuta – Nikolai Sablin, venäläinen vallankumouksellinen narodnikki (s. 1849)
- 21. maaliskuuta – Anders Fryxell, ruotsalainen kirjailija, rehtori ja pappi (s. 1795)
- 23. maaliskuuta – Nikolai Rubinštein, venäläinen pianisti ja säveltäjä (s. 1835)
- 23. maaliskuuta – B. F. Salonen, suomalainen opettaja ja oppikirjojen laatija (s. 1849)
- 24. maaliskuuta – Friedrich Hecker, saksalainen vallankumouksellinen tasavaltalainen (s. 1811)
- 28. maaliskuuta – Modest Musorgski, venäläinen säveltäjä (s. 1839)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. huhtikuuta – Alexander Ferdinand Borenius, suomalainen tuomiokapitulin asessori (s. 1807)
- 7. huhtikuuta – Pierre Bonaparte, ranskalainen prinssi, Lucien Bonaparten poika (s. 1815)
- 7. huhtikuuta – Johann Hinrich Wichern, saksalainen teologi ja hyväntekijä (s. 1808)
- 11. huhtikuuta – Kristian Elster (vanhempi), norjalainen kirjailija, toimittaja, kirjallisuus- ja teatterikriitikko (s. 1841)
- 15. huhtikuuta – keisari Aleksanteri II:n murhaan osallistuneet venäläiset narodnikit (hirtettiin):
- Nikolai Kibaltšitš (s. 1853)
- Timofei Mihailov (s. 1859)
- Sofja Perovskaja (s. 1853)
- Nikolai Rysakov (s. 1861)
- Andrei Željabov (s. 1851)
- 19. huhtikuuta – Benjamin Disraeli, brittiläinen valtiomies ja kirjailija (s. 1804)
- 22. huhtikuuta – Heinrich Wächter, saksalais-suomalainen musiikinopettaja, urkuri ja kuoronjohtaja (s. 1818)
- 27. huhtikuuta – Ludwig von Benedek, itävaltalainen kenraali (s. 1804)
- 9. toukokuuta – Fredrik Wilhelm Scholander, ruotsalainen arkkitehti ja taidemaalari (s. 1816)
- 9. toukokuuta – Wolmar Westling, suomalainen arkkitehti (s. 1845)
- 11. toukokuuta – Henri Amiel, sveitsiläinen filosofi, kirjailija ja estetiikan professori (s. 1821)
- 14. toukokuuta – Mary Seacole, jamaikalaissyntyinen Krimin sodassa haavoittuneita auttanut sairaanhoitaja (s. 1805)
- 15. toukokuuta – Franz von Dingelstedt, saksalainen runoilija (s. 1814)
- 19. toukokuuta – Harry von Arnim, saksalainen kreivi ja diplomaatti (s. 1824)
- 21. toukokuuta – Thomas A. Scott, yhdysvaltalainen liikemies (s. 1823)
- 24. toukokuuta – Samuel Palmer, brittiläinen taidemaalari ja etsaaja (s. 1805)
- 6. kesäkuuta – Henri Vieuxtemps, belgialais-ranskalainen viulutaiteilija ja säveltäjä (s. 1820)
- 15. kesäkuuta – Franjo Krežma, kroatialainen viulisti ja säveltäjä (s. 1862)
- 16. kesäkuuta – Marie Laveau, yhdysvaltalainen voodoo-papitar (s. 1801)
- 17. kesäkuuta – James Starley, englantilainen keksijä (s. 1831)
- 27. kesäkuuta – Herman Fredrik Sohlberg, suomalainen rovasti, opettaja ja Tammikuun valiokunnan jäsen (s. 1813)
- 28. kesäkuuta – Jules Armand Dufaure, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1798)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Rudolf Hermann Lotze, saksalainen filosofi ja loogikko (s. 1817)
- 4. heinäkuuta − Johan Vilhelm Snellman, suomalainen filosofi, kirjailija ja valtiomies (s. 1806)
- 13. heinäkuuta − John C. Pemberton, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1814)
- 14. heinäkuuta – William Henry McCarty (”Billy the Kid”), yhdysvaltalainen Villin lännen lainsuojaton (s. 1859)
- 3. elokuuta – William Fargo, yhdysvaltalainen liikemies ja pormestari (s. 1818)
- 18. elokuuta – Torsten Gustaf Aminoff suomalainen kielitieteilijä (s. 1838)
- 21. elokuuta – Theodor Sederholm, suomalainen kirjakauppias, kirjankustantaja ja toimittaja (s. 1832)
- 13. syyskuuta – Ambrose Burnside, yhdysvaltalainen rautatiejohtaja, keksijä, tehtailija ja poliitikko (s. 1824)
- 19. syyskuuta – James Garfield, Yhdysvaltain presidentti (s. 1831)
- 20. syyskuuta – Johan Lorentz Lagus, suomalainen kirkkoherra ja tuomiorovasti (s. 1805)
- 24. syyskuuta – Friedrich von Thun und Hohenstein, itävaltalainen kreivi ja diplomaatti (s. 1810)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 10. lokakuuta – Heinrich von Haymerle, itävaltalainen paroni, diplomaatti ja ministeri (s. 1828)
- 16. lokakuuta – Louis A. Wiltz, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1843)
- 30. lokakuuta – George W. De Long, yhdysvaltalainen laivaston upseeri ja tutkimusmatkailija (s. 1844)
- 2. marraskuuta – Fredrik Berndtson, suomenruotsalainen lehtimies, runoilija, dosentti ja virkamies (s. 1820)
- 9. marraskuuta – Carl Otto Ramstedt, suomalainen everstiluutnantti ja Suomen konepajateollisuuden uranuurtaja (s. 1813)
- 14. marraskuuta – Christoph Gottfried Andreas Giebel, saksalainen eläintieteilijä ja paleontologi (s. 1820)
- 22. marraskuuta – Natalia Castrén, suomalainen kulttuuripersoonallisuus (s. 1830)
- 30. marraskuuta – Nikolai Muravjov-Amurski, venäläinen tutkimusmatkailija, diplomaatti ja kuvernööri (s. 1809)
- 2. joulukuuta – Jenny von Westphalen, Jenny Marx, saksalainen Karl Marxin puoliso (s. 1814)
- 5. joulukuuta – Nikolai Pirogov, venäläinen lääkäri ja kenttäkirurgian kehittäjä (s. 1810)
- 9. joulukuuta – Thomas François Burgers, Transvaalin presidentti 1872–1877 (s. 1834)
- 11. joulukuuta – Hugo Raab, ruotsalainen vapaaherra ja kenraalimajuri (s. 1831)
- 13. joulukuuta – August Šenoa, kroatialainen kirjailija, kriitikko ja toimittaja (s. 1838)
- 14. joulukuuta – Berndt Godenhjelm, suomalainen taidemaalari (s. 1799)
- 27. joulukuuta – Pjotr Uspenski, venäläinen vallankumouksellinen (s. 1847)
- Shacknasty Jim, yhdysvaltalainen modoc-soturi (s. 1851)
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1881.